lauantai 12. huhtikuuta 2014

Suossa tarpomista

Ohoh, tännehän on eksynyt taas uusia lukijoita. Teitä on jo reilut sata rekisteröitynyttä lukijaa! :) Kun lisäksi huomioidaan vielä blogia muuta kautta seuraavat sekä anonyymit lukijat, niin teitä alkaa olla jo aika iso joukko siellä. Olen iloinen, että olette kiinnostuneita tästä mun räpiköinnistäni. :D

Täytyy kyllä myöntää, että koen vähän paineitakin jo pikkuhiljaa. Teen tulosta niin tuskastuttavan hitaasti ja takapakkia tuntuu tapahtuvan vähän väliä. Tää on tällä hetkellä mulle tosi vaikeeta, kun oon vaihteeksi ahdistunut, stressaantunut ja kiireinen. Oon aika itkuinen ja väsynyt. Ei hyvä. Ruuanlaitosta ja syömisen säännöllisyydestä on niin kovin vaikeaa pitää kiinni. :( Syön paljon ulkona tai ostan jotain nopeaa, kun en jaksa tai ehdi laittaa ruokaa.

Vähän lohduttaa tieto siitä, että jos nyt huhtikuun jaksan vielä paahtaa, niin toukokuussa pitäisi helpottaa. Ainakaan mulla ei ole töitä silloin. Se on vaan itsestä kiinni, että miltä koulujutut näyttää silloin. Parikymmentä sivua pitäisi vielä tehdä tohon tutkimukseen, eli ei tuu vielä huhtikuussa kokonaan valmista, mutta jos edes melkein valmista..

Tää on ollut tätä samaa koko blogin ajan: kun on kiirettä ja stressiä tai oon allapäin, niin homma ei etene mihinkään. Sitten kun tulee vähän rennompi vaihe, niin saan painon putoamaan taas askeleen verran alemmas. Parempi sekin, kuin että paino ei olis laskenut ollenkaan, mutta kyllähän tää tuskastuttaa. Monessa muussa blogissa laihdutaan ja treenataan vaikka elämäntilanne olis mikä. Miks mä en sitten pysty? Ehkä oonkin vaan laiska ja mestari keksimään selityksiä ja tekosyitä. Joskus toivon, että joku ilkeä anonyymi tulis sanomaan suorat sanat ja vähän ravistelemaan hereille. :D

Loppuun kylppäriselfie ja muutama eilisen ruokakuva, kun kerrankin söin kotona. Niin tylsää ja yksinkertaista! Vähän pitäis oikeesti panostaa siihen ruuanlaittoon.

Aamupala: banaanilettu ja mangobonnea

Itestäni (tai no, ulkonäöstä) oon sentään jaksanut pitää huolta, enkä rymyä nuhruisena ihmisten ilmoilla. Asiahan oli toisin silloin reilut kymmenen kiloa painavampana. :/
Lounasta: paistettua kanaa ja kesäkurpitsaa, kurkkua ja mozzarellaa.
Välipalaa: rahkaa ja mangobonnea

4 kommenttia:

  1. Heipä hei!

    olen uusi, rekisteröitymätön lukija ja ihastuin blogissasi juuri sen elämänmukaisuuteen. Siis siihen, että uskallat antaa itsesi syödä välillä reilummin ja osaat suhteuttaa tavoitteesi muuhun elämään (opiskelukiireet, kyläilyt). Kirjoitat rehellisesti niistä kompastuksista, joita tällä matkalla tulee vastaan ja olen jo saanut kirjoituksistasi voimaa sietää omaa, epätäydellistä ja elämänmittaista projektia. Minusta on hienoa sinussa tapahtunut muutos ja Se, että olet pitänyt jo pudotetut kilot pois. Se on ihan yhtä mielenkiintoista, kuin painonpudotus, sillä jälkimmäisen tulisi olla ylipäätään vähemmässä roolissa koko loppu elämää ajatellen. Kiitos tästä Blogista ja toivottavasti voin jatkossakin lukea nimenomaan tästä elämän ja painonhallinnan yhteensovittamisesta - vaikkei se sujuisi ihan suunnitelmien mukaan. Mulla on vielä paljon opittavaa sulta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi ja kiitos paljon tästä kommentista, olen ihan otettu!

      Yritän tosiaan kertoa rehellisesti niistä huonommistakin ajoista ja matkan mutkista, vaikka välillä koenkin suoraan sanoen syyllisyyttä hitaasta etenemisestä ja liiasta kompastelusta. Mutta tätä kai se monille muillekin on. Lupaan parhaani mukaan yrittää jatkaa samalla linjalla! Sekä tsempata niiden tulosten saamisessa myös..

      Kiitos vielä hymyilyttävästä kommentista, ja menestystä omaan projektiisi! :)

      Poista
  2. Kuulostaa vähän samoilta fiilareilta kuin täälläkin.

    Mulla eniten rassaa nyt lähipiirin ongelmat, eikä omat. Tai omista kiireet, joita on ihan liikaa (duuni, opiskelu), mutta omat murheet tuntuu niin pieniltä lähipiirin ongelmiin verrattuna. Ei sais olla masis, mutta kun vaan on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voih. Kyllä ne lähipiirin ongelmat tuntuvat yhtä pahalta kuin ne omatkin.

      Toivotan sulle jaksamista, tasapainoa ja positiivista ajattelua sinne kaiken keskelle - lupaan itsekin pyrkiä samaan omissa ympyröissäni!

      Poista

Kiitos kommentistasi! :)