sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Joulun saldo

Paino tänään

60,3 kg

Reilu kuukausi sitten sain painon pudotettua 59,7 kiloon ja nyt, kuukautta myöhemmin, heti joulun jälkeen vaaka näyttää vain 600 grammaa enemmän. Pakko olla tosi tyytyväinen, sillä tuo painonnousu selittyy jo joulun syömisillä.

Eipä ole painonpudotus ollut viime aikoina taaskaan päällimmäisenä mielessä. Tai sanotaanko, että kyllä se on lähes joka päivä mielessä, mutta ei sillä tavalla, että saisin tehtyä asian eteen mitään. Harmittaa, mutta kai se on hyväksyttävä, että välillä ei vaan jaksa. Tämäkin blogi on ollut pystyssä jo puolitoista vuotta, ei ihme, että nyt tulee kausia kun paino ei kiinnosta (etenkin, kun tässä loppuvuodesta mulla on tapahtunut paljon elämän muilla osa-alueilla). Onneksi arkiruokailussa on kuitenkin tapahtunut selkeä muutos blogin alkuaikoihin verrattuna, joten kyllä ne elämäntavat ovat muuttuneet parempaan. Ja mikä kivointa, en ole paisunut takaisin 75-kiloiseksi, vaan olen 15 kiloa kevyempi. Siitä pitäisi muistaa olla iloinen joka päivä, vaikken vieläkään ole saavuttanut lopullista tavoitepainoani. :)

Turvallisesti siis ollaan edelleen normaalipainon puolella ja vieläpä sellaisissa lukemissa, että jo viikon tsemppaamisella saisi uuden painoennätyksen vaakaan.

Salilla en ole muistaakseni nyt kyllä käynyt muutamaan viikkoon, ja se näkyy heti peilikuvassa. Mielestäni näytän nyt samalta kuin 63-kiloisena eli kolme kiloa painavammalta, koska olen vaan niin löysän näköinen. Tähänkin auttaisi jo lyhytkin tsemppaus, muutama salikäynti ja ruokavalion siistiminen, niin saisi nesteet liikkeelle ja virkeämmän olon.

Olen lähdössä ihanalle matkalle Karibialle jo 2,5 viikon kuluttua. Edes tämä asia ei ole saanut mua tsemppaamaan, jotenkin tuollaiset ulkoiset jutut ei helpolla saa mua motivoitumaan tarpeeksi, vaikka kuinka kiva olisi olla edes vähän paremmassa kunnossa matkalla. Nyt aikaa on enää niin vähän, ettei siinä mitään ihmeitä enää tehdä, vaikka haluaisikin. Mutta kyllä parissa viikossakin jotain ihan pientä saa aikaiseksi, eli olonsa paremmaksi ja pari kiloa alas, tiedän sen. :) Olisihan se kiva lähteä reissuun 58-kiloisena, virkeänä, energisenä ja ei-turvonneena, joten nyt lupaan oikeasti käydä asiaa päässäni läpi ja miettiä, voisinko viimein laittaa asioita uudelleen tärkeysjärjestykseen ja toimia sitten sen mukaisesti. Sillä itsestähän tämä lähtee.

maanantai 1. joulukuuta 2014

Turhauttava flunssa

Flunssa, taitaa olla eka kerta kun kyseinen sana mainitaan tässä blogissa.

En ole melkein pariin vuoteen ollut kipeänä, mutta nyt se tauti sitten on iskenyt. Olen jo viikon ollut kipeänä, aluksi ihan kuumeessakin ja nyt muuten vaan nuhainen ja yskäinen. Harmittaa, kun juuri sain taas kerran aktivoiduttua salin suhteen. Maksoin kalliisti kolmen kuukauden treeneistä, ja nyt sitten istunkin kotona.

Salitreeni maistuisi nyt, lähestyvä lomamatka taitaa hieman motivoida. ;) Kuin myös alemmalle kymmenluvulle pääsy. Nälkä kasvaa syödessä...


Työpaikan kahvipöytä, ikuinen murheenkryyni. :D Oli mahtavaa tuo suklaamoussekakku!

Tämänpäiväisiä kokkailuja.
Viikonloppuna tuli syötyä aika reilusti. Kävin kahdesti ravintolassa (pippuripihviä ja kiinalaista), juotiin glögit ja syötiin joulutortut kaverin kanssa, vietettiin pikkujouluja (3 annosta alkoholia mulle), pidinpä vielä pitkästä aikaa ihan karkkipäivääkin kotosalla. Että nyt jos koskaan tekisi mieli käydä salilla saamassa hiukan parempi fiilis, mutta ei auta pelleillä tämän köhän kanssa yhtään. :/

No, rauhalliselle lenkille sentään uskallan mennä, joten nyt koira remmin päähän ja ulos!

Tämän viikon tavoitteena syödä mahdollisimman fiksusti ja varmistaa, että paino alkaa vitosella vielä viikon loppupuolella. Uusi painoennätyskin olisi kiva saada viimeistään ensi viikolla. Jos en nyt saa täyttä höyryä päälle, niin pikkuhiljaa edistyminenkin kelpaa.. todella haastava vuodenaika!

tiistai 25. marraskuuta 2014

Tätä hetkeä on odotettu


Siinä se nyt on, vitonen taulussa! Tästä en enää luovu.

Edellisen kerran muistan nähneeni yhtä pienen luvun vaa'assa 3 ja puoli vuotta sitten, joten hyvältä tuntuu.

lauantai 22. marraskuuta 2014

Painopäivitys

Ei vaan maistu bloggaus näköjään, kummallinen kynnys ollut viime viikkoina tulla tänne kirjoittelemaan. Mennäkseni suoraan asiaan, paino oli tänään

60,2 kg

Ehkä eilisiltaisella viinilasillisella oli pieni myötävaikutus asiaan, mutta eiköhän tuo nyt aika todenmukainen paino ole. Olen saanut tässä painoa hilattua hiljalleen alaspäin siitä, mitä se tässä välillä ehti korkeimmillaan olla. 

Alempi kymmenluku on niin lähellä, että oikein turhauttaa, miksen edes viikkoa viitsi tsempata sen vertaa, että saisin nähdä vähän uusia numeroita vaa'assa. Se voisikin tuoda mukavasti lisämotivaatiota..

Liikuntaa olen saanut onneksi lisättyä, muutaman pidemmän lenkin olen nyt viikon sisään tehnyt ja kahdesti ollut salilla. 

Mutta se syöminen.. en ole itse ostellut herkkuja kotiin enää hetkeen, mutta kaikkea pullaa, kääretorttua ja kakkua on aina töissä tarjolla ja pariin otteeseen on tullut kahvilassa otettua jotain. Viimeisen viikon aikana olen usein tehnyt ruuaksi jotain pastaa salaatin sijaan ja rahkakin on korvattu jälkiuuniruisleivällä. Jos pullat jäisi syömättä töissä ja pastan sijaan laittaisin kasviksia, niin sekin jo riittäisi painon nopeampaan putoamiseen.

Sitten on vielä tämä pikkujoulukausi.. mulla on nyt joka viikonloppu jotain illanviettoa, joten alkoholia menee joka viikko ainakin vähän, eikä viikonloppujen syömisetkään noissa juhlissa aina terveellisimmistä päästä ole.

Yritän juhlista ja muista huolimatta yrittää syödä mahdollisimman fiksusti arkena, ettei paino nyt ainakaan nouse. En halua alkaa illanvietoista tinkiä, nyt kun niitä kerrankin on. :)



Saa kyllä olla tosi tyytyväinen tämänhetkiseen tilanteeseen, vaikkei laihtuminen oikein otakaan onnistuakseen. Olen edelleen onnistunut pysymään normaalipainossa, on kivoja ihmisiä ympärillä ja kiinnostava ja palkitseva työ.

Tuntuu tyhmältä edes kirjoittaa tätä taas kerran kun mitään ei tunnu tapahtuvan, mutta toivotaan nyt kuitenkin että pääsisin hehkuttamaan tänne alemmalle kymmenluvulle pääsyä joskus lähiaikoina. Ihanan lannistunut asenne! :D

maanantai 3. marraskuuta 2014

Let's do this

Kanarisottoa viikonloppuna, tehty valkoviiniin ja seassa tietysti voita ja juustoa...


Vaikkei paino tosiaan olekaan lokakuun aikana pahemmin noussut, niin kyllä tää syömispuoli on silti päässyt vähän lipeämään. Syön tosi epäsäännöllisesti ja surutta mitä vain, ja jos herkkuja on tarjolla, niin minähän olen paikalla ensimmäisenä. :D Tässä normaalipainon puolella se paino ei kyllä putoa enää tällaisella meiningillä, että nyt pitäisi saada hieman ryhtiliikettä aikaiseksi.

Lenkkeilyä ja salia tarvitaan myös lisää. Yritän nyt tällä viikolla käynnistellä sitä parempaa arkea taas, palailen vaikkapa loppuviikosta, toivottavasti saan silloin kertoa, että oon saanut hommasta taas kiinni! :)

Jouluunkin on vielä mukavat seitsemän viikkoa aikaa, siinä ajassahan saa kolme-neljä kiloa pois, kunhan nyt hiukan tsemppaa taas. Eli sellainen 58-59 kilon paino olis enemmän kuin realistinen saavuttaa vielä tänä vuonna.

keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Herätys horroksesta

Kappas, blogi jäi horrostamaan lokakuun ajaksi, mutta täällä ollaan taas.

Kiitos edelliseen postaukseen kommentoineille ja anteeksi, että vastaaminen kesti lähes kuukauden päivät - nyt sain vihdoin vastattua. :)

Tämä lokakuu on pistänyt mun elämän ihan uuteen uskoon, positiivisella tavalla! Kuten olen vihjaillut jo aiemmin, löytyi tuollainen ihana mies, jonka kanssa on ihan huippuhauskaa ja parasta, ja taidan olla tosi ihastunut... Ihana tunne, kun edellisestä kerrasta on, surullista kyllä, lähes kymmenen vuotta aikaa.

Toinen mahtava juttu on uusi työpaikka. Sain yli sadan hakijan joukosta todella potentiaalisen, haastavan ja mielenkiintoisen työpaikan. Minä! En voisi olla onnellisempi tästä. Toki työpaikan vaihto on hieman stressaava ja jännittävä prosessi, mutta tämä on ehdottomasti mun juttuni. Vihdoin pääsee kunnolla laittamaan aivotkin töihin! ;) Ainut miinus on se, että arkiaktiivisuus laskee huomattavasti, sillä jatkossa vietän päivät toimistolla.

Tuntuu, että normaalipainon myötä elämä alkoi järjestyä. Sattumaako? Vai onko musta vaan tullut onnellisempi ja itsevarmempi painonlaskun myötä, mikä taas mahdollisti nämä mahtavat asiat?

Astetta synkemmät lenkkimaisemat näin lokakuun lopulla.

Välipalaa
Niin ja kolmas iloinen asia on se, että pääsen parin kuukauden päästä ihan unelmalomalle Karibianmerelle. Olen alkanut nyt tosissani haaveilla siitä, että pääsisin niihin upeisiin maisemiin vähän paremmassa kunnossa, vaikka 57-kiloisena! Saiskohan tästä pientä lisäspurttia nytkäyttää painoa taas pykälän verran  alemmas?

Nimittäin painosta puheenollen, en vaan ole päässyt sinne 50-luvulle, vaikka pitkään olen siellä rajoilla keikkunutkin. Tänään painoin muistaakseni 61,6 kg, on tullut nyt viime aikoina syötyä kyllä huonommin ja epäsäännöllisemmin, kun on ollut niin paljon muuta meneillään elämässä.

Eli onneksi paino ei kuitenkaan ihmeemmin ole noussut nyt lokakuussa, laskee muutamassa päivässä takaisin sinne 60,x kiloon kun järkevöitän ja säännöllistän taas syömisiä.

Jatketaan.

torstai 2. lokakuuta 2014

Laihdutuskertomus -14 kg

Olen kommenteissa lupaillut tekeväni pientä yhteenvetoa tästä mun painonpudotuksesta. Viime vuoden (2013) ensimmäisellä puoliskolla painoin pahimmillani noin 74,5 kiloa, pituisellani (157,5 cm) painoindeksi on silloin noin 30 eli merkittävän ylipainon kynnyksellä. Tällä hetkellä olen normaalipainoinen, joskin ylärajan tuntumassa, ja painan noin 60 kiloa (tänään 60,2 kg).

Allaolevissa kuvissa olen lihavimmillani, kesä 2013.




Näiden kuvien näkeminen sai aikaan laihdutuspäätöksen. Järkytyin oikeasti sitä, miltä todellisuudessa näytänkään. Olin silloin vaihteeksi ihan sokerikoukussa. Otin sen asenteen, että nyt alkaa laihdutuskuuri, eli karkit pois ja kalorit alas. Alkuun homma sujuikin ihan hyvin niin. Söin tosi vähän ja kielsin herkut, en harrastanut säännöllisesti koiranulkoilutusta kummempaa liikuntaa. Pian aloin kuitenkin lipsua herkkukiellosta, mutta pysyin kuitenkin edelleen kohtuudessa, joten paino jatkoi putoamistaan.




Kieltäytyminen ja tiukka linja kuitenkin kostautui aika nopeastikin syksymmällä. Herkuttelu lähti taas käsistä muistaakseni pariinkin otteeseen muutaman viikon ajaksi. Painoa ehti tietysti tulla hieman takaisinpäin siinä sekoillessa. Sinnikkyys ja uusien elämäntapojen omaksuminen pitivät mut kuitenkin sillä onnistumisen tiellä. Välillä meni huonosti, mutta jaksoin aina nousta uudelleen jaloilleni ja jatkaa. Yleensä virheestä viisastuneena. Monipuolistin syömisiäni ja yritin ottaa hieman rennommin ja syödä tarpeeksi.




Tämän vuoden keväällä mulle tuli monta viikkoa kestänyt huono jakso kamalan opiskeluahdistuksen takia. Ahmin ja olin hurjassa sokerikoukussa. Keräsin taas kiloja takaisin. Sitten helpotti taas kerran ja sokeri alkoi jäädä pois. Aloin suhtautua yhä sallivammin kaikkeen ruokaan, myös hiilareihin (vaikken koskaan karpannutkaan) sekä herkkuihin.


Painon putoaminen on mulla korreloinut suoraan sen kanssa, kuinka terveesti ja sallivasti olen suhtautunut ruokaan. Aina kun kiristin liikaa, laskin kaloreita, välttelin herkkuja jne, homma repesi aina jossain kohtaa. Mitä rennommalla asenteella sitten jatkoin, sitä lyhyemmiksi ja helpommiksi polulta poikkeamiset kävivät. Lisäksi näiden "epäonnistumisten" luonne muuttui täysin. Aluksi huonot jaksot olivat hillitöntä ahmimista niin, että koko päivän ateriat olivat huonoja. Myöhemmin se oli vaan sitä perinteistä, että päivällä meni ihan hyvin ja (liian?) kevyesti, illalla niitä huonoja valintoja.

Eli mulla paino ei pudonnut mitenkään suoraviivaisesti, vaan välillä meni kausittain hyvin, välillä taas huonosti. Onneksi trendi oli kuitenkin laskeva, ja nyt olen täällä missä olen. :) Laihdutus on mulla ollut nyt jo yli vuoden projekti, joten 14 kiloa ei todellakaan ole mikään ihmesaavutus. Ihmeellisempää on se, miten paljon mun ajatteluni on muuttunut ja miten terveesti osaan nykyään suhtautua ruokaan entiseen verrattuna. Elämäntavat ovat muuttuneet paljon.

Mikä mulla siis toimi?
Ajattelun tasolla sallivuus ja rentous. Lisäksi mun elämäni ei missään nimessä saa pyöriä laihdutuksen ympärillä. Pitää elää nyt ja unohtaa sitten kun -ajattelu. Pätee tosin myös laihduttamiseen - pitää syödä ja elää fiksusti nyt ja tässä, muun elämän ohella, eikä sitten kun sitä ja tätä. Ei sellaista optimaalista laihdutuskautta välttämättä tule koskaan..

Miten söin, kun paino putosi?
Syömiset ovat hieman vaihdelleet, mutta avainjuttuja ovat olleet syömisen säännöllisyys (4-5 kertaa päivässä) sekä hiilarien vähentäminen. Tarkoittaa siis sitä, että en syö monta kertaa päivässä leipää vaan vaikka rahkaa tai munakasta (aamulla sit puuroa tai leipää). Aterialla syön lihan/kalan/kanan mieluiten kasvisten kanssa, pastan tai riisin jätän pois tai pienennän niiden määriä (klassinen lautasmallikin on yllättävän hyvä!). Yritän pitää huolta vaihtelevuudesta, eli en lähde pelkälle kanaa ja pakastevihanneksia -linjalle. Mietin, mitä ruokaa tekee mieli ja teen sitten sitä, mieluiten kevyempänä versiona tai sitten sellaisenaan, mutta syön pienempiä määriä. Jos tekee mieli vaikka lasagnea, voin sitäkin tietysti syödä, mutta otan sitä vähemmän ja lautaselle kasviksia enemmän.

Mitään kalorimääriä tai tämän tarkempaa ruokavaliota en osaa antaa. Yritän keskittyä kuuntelemaan kroppaa. Jos tuntuu, että on tosi kova nälkä eikä se lähde kevyellä aterialla, syön paremmin.

Miten liikun?
Kuten syömisessä, liikunnassakaan mulla ei ole ollut mitään tarkkaa ohjelmaa. Laihtumisen kannalta tärkeintä on tainnut olla arkiaktiivisuus. Kohdallani aktiivisuus on fyysistä työtä (lisää tosi hyvin kulutusta!) ja keskusta-asumisen ansiosta kävelen myös paljon paikasta toiseen, eli useimmiten käyn vaikkapa kaupassa kävellen.

Jos mietitään ihan varsinaista liikuntaa, niin mun kohdalla liikunnan harrastaminen ei perustu viikkoaikatauluihin vaan omaan fiilikseen. Mun ei ole "pakko" liikkua, mutta haluan tehdä sitä silti, koska siitä tulee hyvä olo. Liikuntaharrastukseen kyllästyy nopeasti, jos aloittaa kuuriluontoisesti 5 krt/vko salille ja 4 krt/viikko lenkille -liikkumisen. Vapaaehtoisuus ja hiljalleen lisääminen on saanut mut jatkamaan liikuntaa nyt ihan ennätyspitkään. Lisäksi suhtaudun nykyään kaikkeen liikuntaan suopeasti ja siltä kannalta, että se on hyväksi, jos se ylipäänsä on liikuntaa ja siitä vielä nauttiikin. :) Yhdessä vaiheessa ajattelin, että ainoastaan sali ja lenkkeily on tarpeeksi tehokasta ja tekemisen arvoista liikuntaa, mutta nykyään arvostan vaikkapa ryhmäliikuntojakin liikuntamuotona, vaikken niitä itse harrastakaan.

Jos mietin nyt, mitä mun liikkumiseni on ihan käytännössä ollut tämän ajattelutavan seurauksena, niin se on ollut sitä salia ja lenkkeilyä. Lenkkeily on normaalisti päivittäistä tuon koiran ansiosta. En suorita lenkkejä sykemittari ranteessa, vaan jätän yleensä jopa kellon kotiin ja lähden vain ulos. Fiiliksen mukaan lenkki voi olla rauhallinen tai ripeä, joskus jopa innostun hölkkäämään. Päivittäisten lenkkien pituus on yleensä 0,5-1,5 h/lenkki, ja näitä teen pari kappaletta päivässä. Yleensä toinen on hieman pidempi ja toinen sitten lyhyempi.

Salilla käyminen onkin sitten epäsäännöllisempää. Välillä voi olla kausia, eli muutamia viikkoja, kun salilla käyminen jää kokonaan muiden juttujen jalkoihin. Muutoin käyn yleensä 1-3 kertaa viikossa. En noudata treeniohjelmaa tällä hetkellä, mutta suunnittelen treeniä silti vähän. Jos salikertoja kertyy harvoin (1-2 krt/viikko tai vieläkin vähemmän), treenaan koko kropan läpi, Kun intoudun käymään useammin, jaottelen vähän treenattavia alueita, toisena päivänä jalat ja ehkä vatsaa/selkää, toisena päivänä käsiä ja muuta yläkroppaa. Suosin pääasiassa taljaan(ihanan monipuolinen vehje!) ja vapaita painoja. Treenaan yleensä ihan reiluilla painoilla 3x10-15 sarjoja, niin että lihaksissa tuntuu kunnolla.

Miten suhtaudun herkkuihin nykyään?
Aiemmin tätä jo hieman sivusinkin, eli en enää kiellä itseltäni herkkuja. Rajoitan kuitenkin siten, että niiden ostaminen on sallittua joka kolmas päivä. Käytännössä tämä toimii siten, että herkkuja tulee ostettua paljon harvemmin, mutta pieniä määriä tulee otettua muutaman kerran viikossa, jos jossain on jotain hyvää tarjolla ja mun tekee mieli.




Siinäpä mun stoori tiivistettynä! Jos jollekin vielä jäi jotain kysyttävää tai tarkennettavaa niin laittakaa ihmeessä kommenttia, vastailen mielelläni. :)

Ps. Kuten postauksen alussa mainitsinkin, niin paino oli tänään 60,2 kg, joten ollaan ihan siellä hilkulla, että laskee 50-luvun puolelle. Elämme jännittäviä aikoja siis. ;)

tiistai 23. syyskuuta 2014

Rumannäköistä kompurointia

Huhhuh millainen viime viikosta tuli. Mulla oli mennyt nyt viikko- ja kuukausikaupalla hyvin, ja joka kolmannen päivän herkkusääntö piti. Sitten se oli kaksi samanaikaista vastoinkäymistä/murhetta, ja taas napsahti. Taisi se olla ihan ahmimista.. ja neljänä päivänä peräkkäin.

Kuvat viikontakaiselta venereissulta.




Tuo ahmimisen käytösmalli on kyllä ihan älyttömän tiukassa. Tuntuu uskomattomalta, että homma voi kääntyä ihan totaalisesti noin yhtäkkiä. Uskomatonta on sekin, että miksen vaan pystynyt hallitsemaan sitä? En tiedä! En tosiaan tiedä. Kai se vaan on niin, että ei noista syömispelleilyistä toivu sormia napsauttamalla. Tietenkään ei..

Hallittu, ihana herkkuhetki. :)

Veneessä ei ollut viinilaseja, mutta saa sen viinin tuollaisestakin juotua. ;)
 

Tämänkertaisessa kompuroimisessa oli kuitenkin paljon hyvää. Se kesti viikkojen sijaan vain neljä päivää! Nyt on taas ihan tasapainoinen olo. Että eiköhän tässä jotain olla opittu, kun sain homman poikki paljon, paljon nopeammin kuin aiemmin.

Henkinen puoli oli silti vähän kovilla tässä, ja on kai tavallaan vieläkin. Musta tuntuu, että lihoin jotenkin tosi paljon noiden övereiden takia. Taitaa minäkuva olla vähän hukassa vieläkin, kun olo on kuin kymmenen kiloa painavampana.. Todellisuudessa paino on jotain 62 kiloa nyt. Eiköhän se kohta laske sen kilon verran, ja pääsen takaisin sinne enkkapainoihin jatkamaan tätä painonpudotusta.

Iltalenkkipolkuja



No mutta, eipä kai sitä sen enempää nyt kannata jäädä märehtimään. Toivottavasti jotain opin taas, jotta ensi kerralla vastoinkäymisten kohdalla en juokse ensimmäisenä kauppaan.

Jotain hyvääkin viime viikossa oli. Kävin kolmesti salilla ja lenkkeilinkin ihan hyvin. :) Salitreeniä ainakin jaksoi niillä syömisillä painaa. :D Tuli kyllä buustailtua aineenvaihduntaa ihan urakalla..

Nyt jatkan kuitenkin samaan malliin kuin aiemminkin, niin saan tuon ylimääräisen kilon pois ja pääsen vihdoin tavoittelemaan sitä vitosella alkavaa painoa. Tällä viikolla salitreeni jää ehkä kahteen, mutta koitan kuitenkin lenkkeillä reippaasti ja syödä fiksusti ja säännöllisesti.

Seuraavassa postauksessa teen yhteenvetoa siitä, millä tavoin olen onnistunut pudottamaan nämä reilut kymmenen kiloa. Tätä ovat nimittäin muutamat kommentoijat jo ehtineet toivoa, joten se on sitten lähipäivinä vuorossa!


maanantai 15. syyskuuta 2014

Tavoiteasu

62 kg

Vielä yksi tavoiteasu. Nämä kuvat on otettu pari viikkoa takaperin noin 62-kiloisena, eli siellä ihan normaalipainon ylärajalla.

Ostin hiljattain Zarasta nuo tummanvihreät housut, koska väri sopii mulle hyvin. Mieleni teki ostaa sopivat, jotta saisin ne heti käyttöön, mutta ostinkin sitten tarkoituksella liian pienet. Nämä ovat kokoa 36, ja sopivat ylle sitten muutaman kilon päästä.

Toppi on alelöytö kesältä, kooltaan XS. Sekin saa vielä odottaa kaapissa hoikempia aikoja, kuten näkyy.

Mä en malta odottaa miltä näytän, kun nuo vaatekappaleet mahtuvat kunnolla päälle ja istuvatkin vielä! Jännää!

torstai 11. syyskuuta 2014

Paino tänään

Tänä aamuna katsoin painon vielä ennen loppuviikon reissun alkua. Ja luku oli mieleinen:

60,7 kg

Viime postauksen laihtumisfiilikset pitivät siis paikkansa. En voisi olla tyytyväisempi. Se olis 800 grammaa 50-luvulle. Ehkä jo parin viikon sisällä..?

tiistai 9. syyskuuta 2014

Iloa ja tasapainoa

Tässä alkaa nyt olla pari viikkoa takana normaalipainoisena. ;) Kulunut kaksi viikkoa on ollut todella poikkeuksellista aikaa kaikin puolin. Ajanjaksoon on mahtunut koko viikonlopun kestäneet sukujuhlat (ja sen mukainen ruokavalio :D), yli viikko kesälomaa, useammat TREFFIT saman tyypin kanssa (voi vitsit, olen pahasti ihastumassa!), leffassa käyntiä kaverin kanssa, jopa viihteellä käymistä. Mitään arkirytmiä ei ole eikä säännöllistä syömistä. Nyt lomalla olen käynyt joka päivä ulkona syömässä.

Ja tiedättekö mitä, tästä kaikesta huolimatta mun paino ei ole noussut yhtään. Tänään vaaka näytti 61,7 kg, vaikka söin vielä yöllä lautasellisen pastaa ja on hitto vielä menkatkin särkylääketankkauksineen päällä. Taidan olla nyt parissa viikossa itse asiassa laihtunut lisää samasta painosta huolimatta, sillä housut tuntuvat nyt löysemmiltä ja peilikuvakin näyttää hoikemmalta. Äitikin sanoi viikonloppuna nähdessämme, että "onpas se Karo mennyt pieneksi, kuinka pieneksi sä oikeen meinaat mennä?". Äidit... En viitsinyt sanoa, että kiloja saa lähteä vielä 5-9. :D Vastahan saavutin normaalipainon..

Lohi-tzatziki-takeaway

Olen todella tyytyväinen tämänhetkiseen tilanteeseen, siihen, että paino ei ole näin sekavista päivistä huolimatta noussut yhtään. Olen tehnyt fiksuja valintoja ulkona syödessä (oikeastikin on mieli tehnyt ottaa ihania salaatteja pizzojen sijaan), leffaan otin puolet vähemmän irtokarkkia kuin yleensä (enkä niitäkään jaksanut syödä kerralla), ja viihteellä join koko illan aikana vain 3 annosta alkoholia ilman, että edes kaipasin enempää. Ulkonasyömisten ja leffojen ulkopuolella olen syönyt kotona perusterveellistä ruokaa.

Lomalla on kyllä ollut ihanaa, kun on aikaa. Mun tapauksessa se on tarkoittanut päivittäisten kavereiden tapaamisten lisäksi sitä, että olen päässyt tosi usein nyt salille. :) Ja hyvää on tehnyt! Uskomatonta, miten kropassa huomaa muutoksia jopa parin viikon aktiivisemman pätkän jälkeen. Yritän jatkaa samaan malliin ensi viikosta eteenpäinkin, kun arki jatkuu.

Olo on todella tasapainoinen ja hyvä tällä hetkellä, paino ei masenna, en pelkää painonnousua, tiedän, että saan painon taas laskemaan viimeistään kun arki koittaa. Kaikki hyvin. Tuntuu että elän! Näin sitä vaan pitää elää kesken laihduttamisenkin, eikä juuttua kotiin "sitten kun olen laiha" -ajatusten kanssa. Nimim. sekin vaihtoehto kokeiltu ja todettu todella onnettomaksi..

1,5 viikkoa sitten

Mun loma jatkuu vielä viikon verran, ensi viikolla jatkuu arki ja alan taas aktiivisesti tavoitella sitä 5-alkuista painolukemaa. Sitä ennen lähden vielä mm. merelle nauttimaan alkusyksystä ja kauden herkuista (tehdään ainakin terveellisiä sieniruokia!).

Ps. Pakko vähän pahoitella tätä ällöpositiivisuutta, toivottavasti kukaan ei ole allerginen.. mutta mä nyt vaan oon niin haltioitunut mun uudesta elämästä monen vuoden syömishäiriösekoilun, kurjuuden ja masennuksen jälkeen. Täytyykin tehdä postaus tästä, miten elämä onkaan muuttunut parin vuoden takaisesta, ero on aika mieletön. Ei enää IKINÄ paluuta vanhaan, jos se musta on kiinni.

torstai 4. syyskuuta 2014

-10 kg muutos tavoitevaatteissa

Esittelin blogin alkuaikoina muutaman tavoitevaatteen. Nyt kun olen laihtunut hieman reilummin, on kiva nähdä miten vaatteet istuvat ylle tällä hetkellä.

Näistä huomaa hyvin sen, että olen lihonut ja laihtunut aika tasaisesti. Kroppa näyttää suorastaan ärsyttävän samalta näissä kuvissa, vaatteet vaan mahtuvat paremmin.. :D

71 kg vs. 62 kg. Painavampana ei ollut toivoakaan saada vetoketjua kiinni, nyt menee. XS-kokoinen takki ei kuitenkaan istu vielä nätisti, joten se saa odottaa vielä käyttöön pääsyä. Vaatii muutaman kilon laihtumisen.

72 kg vs. 62 kg. Tämäkään takki ei mennyt kiinni. Nyt menee. :)


70 kg vs. 62 kg. Farkuista pienentyminen näkyy ehkä selviten. 70-kiloisena ei ollut toivoakaan saada housuja puolesta reidestä ylöspäin, mutta nyt menevät melkein ylös asti! Eivät tietenkään silti istu, eivätkä edes mene kiinni, mutta edistystä on tapahtunut. Kiva muffin top tulee, kun noin kireät housut hilaa väkisin ylös. :D

72 kg vs. 62 kg. Alunperin mekko ei mennyt kiinni, eikä joustamaton helma mennyt lantiosta alas. Tällä hetkellä menee, mutta XS-koon mekko ei kuitenkaan istu vielä.

torstai 28. elokuuta 2014

Muutoskuva -10 kg


Katselen tätä kuvaa ja meinaa hymyilyttää. Kyllä mä vieläkin muistan, miltä tuntui 72-kiloisena tuon rasvakerroksen alla.

Tykkään tästä ylläolevasta kuvasta siksi, että kummassakaan kuvassa en ole mitenkään pöhöttynyt tai turvoksissa, mikä vääristäisi muutosta, vaan koko kymmenen kiloa on lähinnä sitä rasvaa. Ja tosiaan jos mitataan muutosta niinä kuuluisina voipaketteina, niin yhteensä 25 rasiaa Oivariinia on lähtenyt ympäri kroppaa. ;) Aika tasaisesti onkin lähtenyt..

Alla vielä ekstrabonuksena samainen -10 kg toisesta kuvakulmasta kuvattuna!

n. -10 kg

keskiviikko 27. elokuuta 2014

NORMAALIPAINOINEN


Normaalipainon ja lievän ylipainoin raja menee mulla noin 62 kilossa, ja tänään pääsin vihdoin sinne paremmalle puolelle!

Paino tänään

61,6 kg

Olen kai ansainnut pienet onnittelut itseltäni. Olen päässyt lievän ylipainoin sieltä ihan ylärajalta normaalipainoon ja karistanut matkalla noin 13 kiloa tähän mennessä. Aikaa siihen meni paljon kauemmin kuin ensin kuvittelin, mutta uskon, että tämä aika tähän vaadittiinkiin - olen oppinut uusista elämäntavoista ja herkkujen hallinnasta nyt blogin aikana enemmän kuin koko aikaisemman elämäni aikana.

Tänään 61,6 kg
Tämä välietappi tarkoittaa nyt sitä, että blogiin on lähipäivinä tulossa muutama muutoskuva- ja tavoitevaatejuttu pitkästä aikaa! :)

perjantai 22. elokuuta 2014

Vuoden painoennätys

Blogissa on ollut hieman hiljaista, mutta tällä kertaa se ei ole tarkoittanut sitä, että mulla sujuisi huonosti - päinvastoin! Olen lenkkeillyt, käynyt salilla, syönyt terveellisesti ja nukkunut hyvin. Olen myös ollut kieltäytymättä mistään, käynyt viihteellä kavereiden kanssa ja muutenkin tehnyt, mitä normaalisti tekisin. Olen vaan pysynyt kohtuudessa, ja siitä kiitos tänään vaa'an näytöllä:

62,1 kg

Vuoden 2014 alin paino, normaalipainoon matkaa vaivaiset 200 g. On vain ajan kysymys enää, milloin musta tulee normaalipainoinen! Jee, ihan huimaa!

torstai 14. elokuuta 2014

Muutoksia blogiin

Mua on harmittanut tämän blogin nimi pitkään. Oikeastaan niin kauan, kuin blogi on ollut olemassa.. :D

Laihdutuskuurilla nyt vaan oli ensimmäinen aiheeseen liittyvä sana (jep), joka mieleen tupsahti.  En koskaan uskonut, että kirjoittaisin blogia näin kauan, tai että joku edes liittyisi lukijaksi, joten en todellakaan murehtinut nimeä sen enempää.

No, nyt päätin sitten vihdoin vaihtaa nimen - ehkä toiseen yhtä mielikuvituksettomaan, mutta ainakin nimi kuvastaa blogia nyt paljon paremmin. Ei tämä ole ollut mikään varsinainen laihdutuskuuri, vaan yritys muuttaa elämäntapoja. Blogin uusi nimi viittaa kivasti myös määränpäähän kuitenkaan kuvailematta tavoitetta sen tarkemmin. Halusin välttää fit, skinny ym. sanoja, jotka eivät kuitenkaan kuvaisi mua. Tuskin musta tulee mikään fit, eikä tule kyllä laihakaan. Mun tavoite on tulla omasta mielestäni parhaaksi versioksi itsestäni, joten Getting There on tässäkin mielessä sopiva nimi. Ja miksi englanniksi? No siksi, etten keksinyt mitään järkevää suomalaista vastinettakaan.

Jatkan ulkoasun fiksailua huomenna, samoin päivitän blogin uuden nimen eri seurantakanaviin. Jotain pientä hienosäätöä siis tulossa vielä lähipäivinä. Harkitsen myös osoitteen vaihtoa, mutta en ole siitä vielä varma. Jos päädyn muuttamaan sitäkin, infoan siitä vielä erikseen. :)

Ehkä blogin piristämisen kunniaksi voisin kaivaa järkkärinkin taas käyttöön, onhan niitä laadukkaampia kuvia mukavampi katsella, kuin näitä laiskiaisen kännykkäräpsyjä!

Miltä vaikuttaa, totutteko tähän ikinä? ;)

keskiviikko 13. elokuuta 2014

Paino tänään

Just viime postauksessa valittelin, kun paino ei ollut hetkeen liikkunut. No eikös nyt sitten heti seuraavana päivänä tultu alas oikein kunnolla. :) Joten päivän paino on

63,6 kg

Se olis enää 700 g tämän vuoden painoenkkaan ja 1,7 kg normaalipainoon. Keväällä kävin jo niin lähellä, mutta epäonnistuin lopulta. Tällä kertaa ajattelin ihan oikeasti saada sen painoindeksin alle maagisen luvun 25.

Loppuun vielä vanha kuva musta noin 55-kiloisena. Kuva otettu viimeisenä kesänä (vuosi 2010), jonka vietin normaalipainoisena ja muutenkin hyvinvoivana.. Siitä alkoi neljän vuoden kamppailu! Huh, en varmasti olisi jaksanut kaikkea, jos olisin etukäteen tiennyt, kuinka rankkaa tulee olemaan. Onneksi tulevaisuuteen ei voi nähdä.


tiistai 12. elokuuta 2014

Iho-ongelmia

Mun naama on kukkinut nyt muutaman viikon. Ärsyttäviä, isoja ja pieniä, näppyjä ihon pinnalla. Bonuksena vielä mustapäitä sekä hirmuisesti ihon alla olevaa epäpuhtautta (varmaan talia). Eli näkyvien näppyjen lisäksi iho on paikoin ihan nypyillä niistä ihonalaisista epäpuhtauksista. En muista, milloin viimeksi olisi ollut näin paha...

Veikkaan, että tämä on seurausta tästä muutaman viikon takaisesta ruokavalion puhdistamisesta; suosin nyt siis puhtaampaa ruokaa, vähensin hiilihydraatteja sekä lisäsin kasviksia ja vettä. Erinäisiltä luotettavilta keskustelupalstoilta (:D) sain käsityksen, että keho alkaa puhdistua sisältä päin ja puskee nyt kaikkea syödyn roskan aiheuttamaa epäpuhtautta ulos oikein urakalla. Eli on toivoa, että tämä on vain muutaman viikon mittainen vaihe, ja sitten iho on entistä ehompi.

Tällä hetkellä pitäisi vaan yrittää pitää näpit irti naamasta. Puhdistaa säännöllisesti, ja muun ajan antaa olla rauhassa. Jatkaa samaa rataa ruuan ja veden kanssa. Kun kasvot rauhoittuvat edes hieman, aion harkita kosmetologikäyntiä. En ole ikinä ollut, mutta kerta se olisi ensimmäinenkin. Joku syväpuhdistava ihonpuhdistus voisi olla paikallaan.. Ehkä tää tästä. Katsotaan. :)

Piknikillä hyvässä seurassa. Ihan terveelliset eväät oli! :) Ja hyvät!

Sunnuntain lounaaksi kesäkeittoa, tuoreista vihanneksista tietysti (paitsi pavut pakkasesta). Siis voi miten mä tykkään tosta keitosta! Ihan superherkkua. 
Keiton kanssa ruisvuokaleipää ruohosipulilla, kananmunalla, salaatilla, avokadolla, katkaravuilla ja smetanalla. Niin hyvää! 
Perusarkiruokaa, eli salaattipohja + jauhelihakastike, jossa tomaattimurskaa, uutta sipulia (paljon<3) ja kesäkurpitsaa.

Paino on jo aika pitkään keikkunut ärsyttävästi ihan sillä rajalla, että laskeeko sieltä 64:stä 63:n puolelle vai ei. Tänään paino oli 64,1. No, kyllä se sieltä tällä viikolla saadaan taas pykälän verran alemmas. :)

Tällä hetkellä fiilis itsestä vaihtelee aika usein. Välillä tuntuu, etten ole laihtunut yhtään vuoden takaisesta, mutta välillä taas tuntuu, että olen pikkuhiljaa jo aika sopusuhtainen.. Tällainen hyvä hetki tapahtui viimeksi allaolevassa asussa puistoon lähtiessä. Kävelin peilin ohi ja vilkaisin - käännyinkin ja vilkaisinkin uudestaan. Tuli sellainen wait -- whaat?! -tunne, oonko tosiaan jo noin pieni? Ylipainoinen toki edelleen, mutta silti.



ps. Laitoin uudet työvaatteet tilaukseen -10 kg:n kunniaksi. KAKSI KOKOA pienemmät!!!

sunnuntai 10. elokuuta 2014

Pukeutumispostaus

Sain lukijalta postaustoiveen pukeutumiseen liittyen: miten pukeuduin isoimmillani, miten nyt matkan puolivälissä ja miten haaveilen pukeutuvani tavoitepainossa eli kymmenisen kilon päästä. Kiitos vaan ehdotuksesta, musta tää oli hyvä postausidea! :)

Pukeutuminen lihavana (Paino 73-75 kg, BMI n. 30)



Apua... Isona pukeutumisen tarkoituksena oli vain läskien peittäminen. Ja kuten näkyy, en tainnut ihan onnistua. :D Sitä oli vaan niin hukassa yhtäkkiä lihonneena, ettei kerta kaikkiaan tiennyt, mitä laittaa päälle. Eikä kyllä kauheasti siinä jamassa kiinnostanutkaan. :( Vaatteet oli rumia ja useimmat myös huonoja ja halpoja, koska kuvittelin koko ajan laihtuvani, eli vaatteet olisivat jääneet vain väliaikaisiksi. Eli huppareita, löysiä neuleita ja puseroita, mustia housuja.. Koot vaihtelivat M-L-välillä vaatekappaleesta riippuen. Housuissa 40-42. Jälkikäteen kuvia katsellessa tunnen järkyttävää myötähäpeää menneisyyden itseäni kohtaan.. en yhtään ymmärtänyt, miltä oikeasti näytän.


Pukeutuminen nyt (Paino 64-65 kg, BMI n. 26)


Tuota noin. :D Tämän hetken pukeutuminen on aikamoista hakemista. Monet vaatteista on vaatehuoneen perukoilta löytyneitä, aiemmin pieneksi jääneitä vaatekappaleita, jotka nyt sitten ovat taas päässeet käyttöön. Osa on alennusmyyntilöytöjä, koska edelleen mielessä on se, ettei viitsi panostaa kovin paljon (toivottavasti) väliaikaisiin vaatteisiin. Eli pukeutuminen on hyvinkin sekalaista, enkä koe sen nyt olevan sellaista, kuin haluaisin. Hyvää on kuitenkin se, että olen ymmärtänyt sen, että vaatteiden pitää olla mulle sopivia. Eli pukeutuessa mietin etenkin sitä, että vaate sopii kropalle ja peittää heikoimpia kohtia. Tällä hetkellä vaatekoko on jotain S-M väliltä, housuissa 38.


Pukeutuminen tavoitepainossa (paino 52-54 kg, BMI 21)

Tähän mulla ei ole havainnollistavia kuvia (vielä!), mutta kirjoitan kuitenkin joitain ajatuksia tulevaisuuden pukeutumista koskien.

Kun saavutan tavoitevaatekokoni, haaveenani on alkaa rakentaa sitä kuuluisaa täydellistä vaatekaappia. Yläosien kokoni silloin on todennäköisesti 34/XS ja alaosien 36/S, mutta katsotaan nyt. :) Tarkoituksena on hankkia klassisia perusvaatekappaleita eli farkkuja, mustia housuja, neuleita, yksivärisiä toppeja, bleisereitä, hameita, mekkoja jne. Uskon näiden perusvaatteiden sopivan hoikemmalle vartalolleni oikein hyvin. Haluan suosia hieman parempaa laatua ja materiaaleja. Asusteet onneksi menevät painosta riippumatta, joten niitä minulla on jo ennestään ihan hyvin (kivoja nahkalaukkuja- ja kenkiä ainakin :). Kun ne vaatekaapin kulmakivet ovat kunnossa, haluan täydentää vaatehuonettani vielä muutamilla mielenkiintoisimmilla vaatekappaleilla! Ne voivat olla jotain sen hetken muotivillityksiä (jos siis miellyttävät mua :D) tai joitain muita rentoja ja hauskoja vaatteita.

Eli pukeutuminen ja tyyli siis todellakin kiinnostavat, ja ne tuovatkin paljon lisämotivaatiota painonpudotukseen! Pikkuhiljaa parempaa oloa ja kivampaa tyyliä kohti siis mennään! :)

maanantai 4. elokuuta 2014

Kuulumisia

Kuumuus vaikuttaa kyllä niin paljon syömiseen. Olen viime päivinä syönyt ihan liian vähän, kun ei vaan meinaa mennä alas. Tänään meinasin pitää herkkupäivän ja syödä muutenkin vähän tukevammin, koska veikkaan että viime viikko meni aika matalilla kaloreilla, vaikken niin haluaisikaan käyvän.

Aamupalaksi meni rahka, lounaaksi kana-nuudeliruokaa, ja sitten töiden jälkeen söin jäätelöpuikon. Iltapäivällä söin katkarapupatongista puolet sekä suklaapatukan (50 g) ja vähän karkkia (90 g). Sen jälkeen en ole syönyt mitään, mutta yritän saada syötyä vielä sen toisen puolikkaan patongista.

Vaikken yleensä laskekaan kaloreita, nyt halusin uteliaisuuttani tarkistaa päivän saldon. Noin 1800 kcal, jos syön vielä sen patongin lopun. Eli eipä kovinkaan paljon, vaikka yritystä oli.. joku suklaa ei todellakaan ole mitään helleruokaa.. :D

Niin kuuma, että pakko istua lattialla alusvaatteissa. :D silti on kuuma ja koiraparkakin läähättää. Varmaan hurjat lämpötilat tässä asunnossa sisällä.
Kuumuus muuten vaikuttaa mun painoon aika lailla. Tässä oli pari päivää hieman viileämpää, ja paino romahti samantien 64,2 kiloon. Siis apua miten lähellä se 63 jo oli! Mutta sitten kuumuus palasi ja paino nousi kerralla yli puoli kiloa, vaikken syönyt sen enempää kuin aiemminkaan.

Nyt ei ehkä kannata ravata vaa'alla pahimpien helteiden aikaan. Menee sitten kun lämpötilat taas vähän laskee, niin siellä voi odottaa aika kiva yllätys. :)

Mitäs muuta. Tosi hyvin menee edelleen herkkujen suhteen. Tää taitaa tosiaan olla mun juttuni. Koko ajan herkkupäivien välillä on enemmän kuin se vaadittu kolme päivää ja määrät ovat murto-osia entisestä. Olen saavuttanut tällä sen, että en edes HALUA syödä enempää kuin nyt syön! Muistan 20-vuotiaana ajatelleeni, etten ikinä voisi vähentää päivittäistä herkuttelua. En halunnut. En kyllä halunnut lihoakaan. Ei hyvä yhdistelmä.. Myöhemmin, tämän blogin alussa taas pakotin itseni lopettamaan. Se meni aluksi hyvin ja ihan tahdonvoimalla pysyinkin herkuista erossa. Mut sitten kun niitä sai, niin se oli niin syntisen ihana hetki, söin paljon (vaikka tuli huono olo) ja joko söin tai halusin syödä lisää seuravaana päivänä. Eli näennäisesti olin irti sokerista kun lopetin sen käytön joksikin aikaa, mutta mieli ei ollut siinä mukana. Mielihalut vaanivat pinnan alla koko ajan. Nyt niitä ei ole sitten alkuunkaan. Mun päässä tapahtunut muutos on kyllä todella merkittävä, en osaa edes kertoa kuinka hienolta tuntuu (vaikka joka postauksessa yritänkin.. heh). Tämä ei tunnu vaikealta, ja siksi uskonkin, että nyt lopultakin hivuttaudun sinne normaalipainoon ja 50-luvulle -ja myös jään sinne. Tämä on sellainen juttu, jota voi noudattaa vaikka loppuelämän.

Muuten olen jälleen kerran tässä ihanimmassa laihtumisvaiheessa, eli lähellä normaalipainoa (alle 3 kg matkaa). Tässä painossa huomaan pieniä muutoksia koko ajan! Vatsa pienenee, yläselän raamit erottuu, käsivarret kapenee, kasvot kaunistuu.. Paras kaikista on se, että tässä kohtaa peppu lakkaa "roikkumasta". No roikkuminen on vähän ehkä rankka ilmaisu, mut siis tätä painavampana takamus oli paljon sellainen löysempi. Nyt alkaa muodot tulla esiin ja pinta siloittumaan. Itseasiassa tää on hassua, että se takapuoli tosiaan on pienentynyt ja parantunut paljon, mutta reittä vielä löytyy. Reidet on nyt sellaiset "löysät", löysää ihoa ja läskiä löytyy. No, reidet ne mulla pieneneekin viimeisenä, joten ei auta kuin jatkaa ja odotella. Vielä koittaa niidenkin vuoro.

Noniin menipä yksityiskohtaiseksi analyysiksi. Taitaa helle olla pehmentänyt päätä.

lauantai 2. elokuuta 2014

Paino tänään

Paino tänään

64,6 kg

No ohhoh. 64 taulussa, kuten lupasinkin. ;)


Reilussa viikossa (9 päivää) pudonnut 800 g, vaikka olin välissä viisi päivää reissun päälläkin. Ei näköjään menoa hidastanut, kun pysyi kohtuudessa kaiken suhteen. :)

Mut ei mulla muuta tällä kertaa, nyt illanviettoon! Menen autolla, niin ei tule turhaan otettua. :)