lauantai 11. helmikuuta 2017

Instagramissa @karoarra


Heissan!

Enemmistön äänillä loin tilin Instagramiin. Löydätte mut nimimerkillä @karoarra

Käykääpä seuraamassa tai ainakin stalkkaamassa säännöllisesti!

Sieltä löytyy nyt kroppakuvaa joka suunnasta sekä tämänpäiväiset inbody-mittauksen tulokset.

Huomenna ekat treenit pt:n kanssa. Toivotaan, että jään henkiin.. Palataan niihin tunnelmiin sitten huomenna instan puolella!

tiistai 10. tammikuuta 2017

Jatkoa blogille Snapchatissa tai Instagramissa?

Heippa!

Läppäri hajonnut eikä uutta ole tullut hankittua. Tämä kännykällä bloggaaminen ei ole mitään herkkua, joten koko puuha on senkin puolesta ihan jäänyt.

Painon suhteen en ole saanut mitään aikaiseksi, luulen että painan jotain 62-63 kilon paikkeilla. Eli edelleen siellä lievän ylipainon rajamailla ja sen puolellakin.

En ole jaksanut muuten aiemmassa postauksessa mainitsemaani kuivakuppaustakaan tehdä tarpeeksi, mutta en ole vielä kokonaan luovuttanut sen suhteen.

Jotain uutisiakin! Pääsen PT-opiskelijan harjoitusasiakkaaksi! Eli nyt on mun tilaisuus todella pitkästä aikaa saada ulkopuolelta voimia tämän projektin jatkamiseksi. Olen tosi innoissani tästä ja uskallan jopa odottaa jotain tuloksia.

Koska bloggaaminen tuntuu tällä hetkellä todella kaukaiselta ajatukselta, olen pohtinut muita kanavia tämän pt-urakan raportoimiseksi. Eniten kiinnostaa Snapchat, Instagram saattaisi myös olla vaihtoehto.

En vaan tiedä, käykö täällä blogissa enää ketään tai kiinnostaisiko jotakuta seurata projektia snäpissä tai instanssa?

Huudelkaahan kiinnostuneet, luonko projektia varten tilin? :)

tiistai 9. elokuuta 2016

Selluliittiprojekti

Selluliitti on mun suurin murheenkryynini. Vaikka oonkin aika löysä, voisin periaatteessa vielä jotenkin elää kroppani kanssa, jos selluliitti vaan puuttuisi.

Olen elänyt sen verran epäterveellisesti ja viime aikoina myös vähällä liikunnalla, että olen kyllä selluliittini varmasti ansainnut. Suuria muutoksia pitää tapahtua, että saisin sitä pois.

Motivaatio asian suhteen on nyt viimein syksyisempien säiden myötä alkanut nostaa päätään. Poikaystävälle jo juttelinkin, että kävisin huomenna lataamassa salikortin pitkästä aikaa, siis todella pitkästä aikaa.. sali on niin naurettavan lähellä, että sinne pitää nyt viimein saada itseni raahattua!

Ne perustavanlaatuiset aseet selluliittia vastaan minun tapauksessani ovat varmastikin
1.Terveellinen puhdas ruoka
2. Liikunta: salitreeni ja reippaat kävelylenkit
3. Vedenjuonti
4. Painonpudotus

Joka ainoassa noissa mulla on todella paljon parantamisen varaa.

62 kg - normaalipainon ja lievän ylipainon rajalla
Ylemmästä kuvasta (oikeasta) näkee muhkuroita reiden ulkosyrjässä. Näyttää, kuin joku olisi huonosti photoshopannut reittä irti taustasta. Mitä vielä, muhkuraa se on.

Ja alla raadollisessa päivänvalossa kuvattu takaosasto. Appelsiinia kaikkialla ja takamus löysä ja jopa hieman roikkuva. Apua, ei kai 25-vuotiaana vielä pitäisi ihan tältä näyttää..




Googlailin hiljattain taas kerran keinoja selluliitin vähentämiseksi. Voiteisiin en usko, joten jotain muuta piti löytää. Törmäsin kuivakuppaukseen, joka kuulosti lupaavalta muiden kertomien kokemusten perusteella. Tilasinkin heti oman kuivakuppaussetin itselleni.

Aion nyt käsitellä reidet, jenkkakahvat ja takapuolen näillä joka päivä. Nyt olen tehnyt kuivakuppauksen kahdesti, ja vaikuttaa siinä mielessä lupaavalta, että homman jälkeen tosiaan tuntuu, että jotain on tehnyt. Iho punoittaa ja kihelmöi ihanasti verenkierron parantumisen myötä, vähän sellaista samaa fiilistä kuin liikunnankin jälkeen.

Sanomattakin selvää, että kuivakuppauksen lisäksi elämäntavoissa on pakko tapahtua jotain parannusta. Katsotaan kuinka mun käy, nyt tosiaan päivittäistä kuivakuppausta ja myöhemmin sitten raporttia mahdollisista tuloksista. Jännää!



tiistai 2. elokuuta 2016

Elokuun paino

Pääsin tänään puntarille ja vaaka näytti positiiviset 60,8 kg.

Ruokavalio ei ole vielä kovin paljoa parantunut, mutta pokemonien perässä olen jaksanut kulkea.

Eli nyt tavoitteena painaa syyskuun alussa 59,8 kg tai alle. :)

Lisäksi mielessä selluliittiprojekti, palaan tähän vielä oman postauksen merkeissä!

keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

Normaalipainon ylärajalla

Kuten viime postauksessa kerroinkin, normaalipainon ylärajalla taas keikutaan. Kyllähän se harmittaa, kun pääsin jo 57 kiloon vajaa vuosi sitten, ja nyt on tullut viitisen kiloa lisää. Tilanne voisi kyllä olla huonompikin, ja viime kuukausien ruokavalion huomioonottaen olisin ansainnut enemmänkin kiloja takaisin..

Eli pari kertaa olen vaa'alla nyt viime päivinä käynyt, 61,7 kiloa näytti tänään.

Roskaruoka- ja sokerikoukku on ollut jo pitkään jotain järkyttävää, mutta nyt tuntuu että pääsen "katkolle": LOMA (vähemmän stressiä, enemmän aikaa), lämpimät kauniit ilmat (ei tee mieli mitään moskaa), reissu saaristoon, jossa mahdollisuutta yksin mässäilyyn ei ole sekä Pokemon Go, johon minäkin hurahdin. Lenkkeilyn määrä on viime päivinä moninkertaistunut, koirakin näyttää välillä pohtivan jo, jaksaako joka lenkille lähteäkään mukaan enää. ;)

Mielessä on pyörinyt salikortin lataaminen pitkästä aikaa ensi kuussa. Jos saisin poikaystävänkin innostumaan ajatuksesta, niin sinne voisi olla hieman helpompi lähteäkin kun ei tarvitse aina mennä yksin.

Tiukat dieetit ja matalat kalorit on jo aika nähty eivätkä sellaiset jutut tunnu nyt fiksulta ajatukselta muutenkaan. Eikä täällä normaalipainossa sinänsä kiire ole mihinkään, vaikka kroppa ei todellakaan ole rantakunnossa.. No, tämän kesän osalta se juna meni jo, apua tätä selluliitin määrää.

Voisin yrittää ottaa tavaksi kirjoittaa blogiin vähintään kerran kuussa, aina kuun alussa ja punnita itseni silloin. Jos saisin edes kilon kuussa pois, se tekisi jo -10 kg ensi kesään mennessä! Eikä mulla sen enempää pudotettavaa varmaan olisikaan. Pääpaino säännöllisessä liikunnassa ja järkevässä/normaalissa syömisessä.

Olisikohan tässä tarpeeksi löysä tavoite?

maanantai 4. heinäkuuta 2016

Menossa väärään suuntaan

Hops, melkein vuosi mennyt taas edellisestä postauksesta. Miten ihmeessä?

Siinä missä vielä viime postauksen aikoihin meni ihan kivasti ja paino oli alimmillaan, niin nyt tilanne on lähtenyt toiseen suuntaan. Tuntuu, etten osaa syödä enää ollenkaan fiksusti, olen koukuttunut epäterveelliseempään ruokaan ja sokeriakin menee. Oon ollut vuosia sokeriaddikti ja nyt kun täytän pian 26 vuotta, en ole voinut olla miettimättä, mitä mun terveydelle vielä tapahtuu jos en saa tätä loppumaan. Pelkään että saan vielä syövän, diabeteksen ja vaikka mitä muuta. Viime aikoina olen ollut väsynyt ja huonovointinen (varmasti paljon ruokavalion syytä), lisäksi stressaantunut töistä niin, että olen saanut kunnon niska-hartiaongelmat ja lopulta tilanne eskaloitui vielä paniikkioireiluun. Olen nyt käynyt lääkärillä ja fyssarilla ja noiden kahden osalta asiat ovat menneet parempaan suuntaan.

Lisäksi kävin tänä keväänä ensimmäistä kertaa 8 vuoteen hammaslääkärillä. Pelkäsin niin kovin, että aloin itkeä heti ajanvarauspuhelun jälkeen. Menin yksityiselle ja sain ajan lääkärille, jota suositeltiin pelkopotilaille. Huoneeseen päästyäni aloin itkeä taas melkein saman tien ja lääkäri sai vaivoin minusta sen verran irti, että ymmärsi mistä pelko johtui: siitä, että pelkäsin mitä suusta löytyy noin pitkän ajan jälkeen. Olin jo vuosia katsonut peilistä, että mun alahampaat ovat jotenkin syöpyneet juurista. Hammaslääkärissä kuitenkin selvisi, että se oli vain hammaskiveä. HAMMASKIVEÄ! Olin murehtinut sitä niin ja googlaillut itselleni kaikki mahdolliset diagnoosit. Hammaskiven lisäksi yhden vanhan paikan viereen oli alkanut tulla uutta reikää, joka paikattiin. Siinä kaikki, suuni oli hyvässä kunnossa. Helpotus oli valtava kaiken sen murheen jälkeen ja hampaatkin näyttävät nyt hyvältä, kun hammaskivi poistettiin. Sokerinkulutuksen määrään nähden on kyllä uskomatonta, että hampaat olivat ihan kunnossa. Enää en anna tarkistusvälin venyä noin pitkäksi ja hoidan muutenkin hampaita jatkossa tunnollisesti, kuten toki olen muutenkin tehnyt tässä sokerinsyönnin ohella.

Jep, mutta siis painan nykyään jotain 62-63 kiloa, eli kymmenessä kuukaudessa paino on noussut 5-6 kg ja siis juuri ja juuri lievän ylipainon puolelle ollaan taas siirrytty. Alle 62 kiloa on pituiselleni normaalipainon rajoissa.

Kierre on kauhea. Kun syö rasvaista ruokaa ja sokerisia herkkuja, niin niihinhän ollaan jääty koukkuun ja lujaa. Väsyttää, nukuttaa ja lihominen surettaa, joten ei ole voimia kunnolla tehdä asialle mitään. En jaksa harrastaa liikuntaa ja kun en liiku, niin terveellisemmin syöminen tuntuu vaikealta.

Enkä mä edes tiedä, mitä söisin. Syöminen ja ruokavaliot ovat niin pinnalla taas, ja kaikki kyseenalaistetaan. Mitä sitä oikeasti pitäisi syödä? Virallisterveellinen kyseenalaistetaan, lihansyönti kyseenalaistetaan, fitness-ruokavalio kyseenalaistetaan, hiilarit kyseenalaistetaan, karppaus kyseenalaistetaan..

Itse olen (edelleen) kaikkia ääripäitä vastaan, eli en halua lähteä ihan kokonaan vegaaniksi vaikka kasvispainotteisia ja jopa vegaanisia aterioita joskus teenkin, tai jättää kaikkia hiilareita saati lähteä fitness-juttuihin. Haluaisin kyllä syödä kasvispainotteisesti ja välillä liha-/maitotuotteita käyttäessä suosia luomua. Vältellä lisäaineita ja turhaa sokeria. Yrittää olla käyttämättä liikaa viljoja ja perustamatta ruokavaliota leipään ja pastaan. Olla lähtemättä mihinkään superfood-maailmaan vaan suosia kotimaisia "superfoodeja". Mut en mä tiedä onko mun ajatukset syömisestä oikein, enkä mä edes osaa noudattaa noita mun omia linjauksiani.

Välillä tuntuu, että pitäisi saada jotain apua ammattilaiselta, mutta kenen sanaan voi luottaa? Entä jos en ole samalla linjalla ravitsemusterapeutin tai vaikka jonkin pt:n kanssa, kun koulukuntia löytyy joka lähtöön?

Oma hyvinvointi ja jaksaminen olisi tietysti yksi hyvä mittari sopivaa ruokavaliota hakiessa, mutta kun en ole koukultani päässyt edes kokeilemaan. Eikä edes tee mieli mitään ruokia tällä hetkellä. Ruokaa tulee kyllä tehtyä, mutta jotenkin aina on niin vaikea keksiä, mitä sitä söisi. Yksi iso ongelma on myös aamu- ja välipalat. Leipää? Ei.. Maitojogurttia, ei, munakasta, ei.. Puurokaan ei maistu, varsinkaan nyt kesällä. Mitä ihmettä sitten söisin?

Että tällaisessa suossa ryvetään. Toivottavasti tämä kirjoittaminen olisi taas tällä erää ensimmäinen askel parempaan, ja ihan tosissani lähtisin nyt muuttamaan asioita. Viiden kilon painonnousu ei vielä ole maailmanloppu (tässäkin on kuitenkin ihan turvotuspöhöt mukana), enkä ole lähelläkään sitä mitä pahimmillani painoin. Ihan hyvillä mielin voisin taas lähteä parantamaan omaa hyvinvointia ja pudottamaan painoa.

Nyt vaan jostain voimia siihen. Auttaisikohan oman blogin lukeminen? Tai muiden blogien? Linkatkaa ihmeessä, jos tiedätte aktiivisia tämän aihealueen blogeja! :)

sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Pitkästä aikaa

Moi, muistaako joku vielä mut.

Kävi klassisesti, eli kirjoittaminen vain jäi ja ajan myötä kynnys kirjautua Bloggeriin vain kasvoi. Nyt sain kuitenkin aikaiseksi tulla kirjoittamaan vähän kuulumisia. :)

Paljon on tapahtunut elämässä taas tässä välissä - asunnon osto ja remontointi, auton vaihto, uusi koiraharrastus, vähän sydänsurujakin.

Noilla kaikilla on toki ollut vaikutusta syömiseen ja painoonkin, jokaisella omalla tavallaan. En nyt ala noista avautumaan kuitenkaan sen enempää, vaan mennään suoraan asiaan eli painoon ja nykyisiin elintapoihin. :D Paino ei ole kovasti heitellyt tällä välillä kuitenkaan, vaikka välillä ruokavalio on ollut sellainen, että oksat pois.. eikä kuntosalillakaan ole tullut nyt liikaa käytyä viime kuukausina. Itse asiassa se on vähän laskenut, ja painan nykyään vähemmän kuin vielä kertaakaan ennen tämän blogin aikana. Punnitsin itseni viimeksi tänään, ja painoin

57,0 kg

Ihan kiva siis. Joskus asettamaani tavoitteeseen olisi enää 4 kg. Toki tavoitteet voivat vielä muuttua moneen kertaan, mutta siis 53 kg on ollut pitkään sellainen paino, johon olen ainakin halunnut päästä.


Tänään 57 kg. Just heränneenä ja hiukset pystyssä. :D


Tällä hetkellä olen suht ahkerasti laittanut itse eväät töihin ja syönyt säännöllisesti, mikä on hyvä. En ole mitenkään kuitenkaan laskenut kaloreita tai kovin suunnitelmallisesti syönyt muutenkaan. Liikuntaa ei ole ollut mitenkään megapaljon, no loppukesästä poljin töihin (15 km/pvä) muutaman viikon ajan. Nyt kun tästä pääsisi sopivaan moodiin ja flunssan paranneltua, niin olisi kiva kyllä hankkia taas salikortti. Vaikka paino on laskenut, en kyllä näytä kovin kummoiselta. :D Aika löysää on.

Tän viikonlopun ruokaa eli kukkakaalikeittoa. :)

Mut pieni kropan löysyyskään ei ole mulle nyt mikään ongelma, paino on sen verran alhaalla jo, että tuntuu ettei ole kiirettä eikä paniikkia enää. Mut silti mä haluan vielä sinne tavoitteeseen sekä palautettua kuntosalin ja pidemmät lenkit arkeeni. Joten siinä työnsarkaa täksi syksyksi. :)

Mutta nyt lääkäriin särkevän korvan kanssa. Toivotaan, ettei tulisi ihan noin monen kuukauden taukoa kirjoitteluun jatkossa. Tuskin musta enää on bloggaamaan joka päivä, mutta jos silloin tällöin edes. En lopeta, ennen kuin olen ainakin siellä 53 kilossa!