sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Pitkästä aikaa

Moi, muistaako joku vielä mut.

Kävi klassisesti, eli kirjoittaminen vain jäi ja ajan myötä kynnys kirjautua Bloggeriin vain kasvoi. Nyt sain kuitenkin aikaiseksi tulla kirjoittamaan vähän kuulumisia. :)

Paljon on tapahtunut elämässä taas tässä välissä - asunnon osto ja remontointi, auton vaihto, uusi koiraharrastus, vähän sydänsurujakin.

Noilla kaikilla on toki ollut vaikutusta syömiseen ja painoonkin, jokaisella omalla tavallaan. En nyt ala noista avautumaan kuitenkaan sen enempää, vaan mennään suoraan asiaan eli painoon ja nykyisiin elintapoihin. :D Paino ei ole kovasti heitellyt tällä välillä kuitenkaan, vaikka välillä ruokavalio on ollut sellainen, että oksat pois.. eikä kuntosalillakaan ole tullut nyt liikaa käytyä viime kuukausina. Itse asiassa se on vähän laskenut, ja painan nykyään vähemmän kuin vielä kertaakaan ennen tämän blogin aikana. Punnitsin itseni viimeksi tänään, ja painoin

57,0 kg

Ihan kiva siis. Joskus asettamaani tavoitteeseen olisi enää 4 kg. Toki tavoitteet voivat vielä muuttua moneen kertaan, mutta siis 53 kg on ollut pitkään sellainen paino, johon olen ainakin halunnut päästä.


Tänään 57 kg. Just heränneenä ja hiukset pystyssä. :D


Tällä hetkellä olen suht ahkerasti laittanut itse eväät töihin ja syönyt säännöllisesti, mikä on hyvä. En ole mitenkään kuitenkaan laskenut kaloreita tai kovin suunnitelmallisesti syönyt muutenkaan. Liikuntaa ei ole ollut mitenkään megapaljon, no loppukesästä poljin töihin (15 km/pvä) muutaman viikon ajan. Nyt kun tästä pääsisi sopivaan moodiin ja flunssan paranneltua, niin olisi kiva kyllä hankkia taas salikortti. Vaikka paino on laskenut, en kyllä näytä kovin kummoiselta. :D Aika löysää on.

Tän viikonlopun ruokaa eli kukkakaalikeittoa. :)

Mut pieni kropan löysyyskään ei ole mulle nyt mikään ongelma, paino on sen verran alhaalla jo, että tuntuu ettei ole kiirettä eikä paniikkia enää. Mut silti mä haluan vielä sinne tavoitteeseen sekä palautettua kuntosalin ja pidemmät lenkit arkeeni. Joten siinä työnsarkaa täksi syksyksi. :)

Mutta nyt lääkäriin särkevän korvan kanssa. Toivotaan, ettei tulisi ihan noin monen kuukauden taukoa kirjoitteluun jatkossa. Tuskin musta enää on bloggaamaan joka päivä, mutta jos silloin tällöin edes. En lopeta, ennen kuin olen ainakin siellä 53 kilossa!

16 kommenttia:

  1. Ihanaa kuulla susta pitkästä aikaa! Ei me sua olla mihinkään unohdettu! ;) Oletpas jo todella hoikassa kunnossa, kaikki sun pudottamat kilot on varmaan siirtyny mulle.. ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan kiva tää 57 kg on kyllä, mutta näytän silti samalta kuin aina. Vaatis sitä treeniä.. :D ja hahah ei kai sentään, oon ainakin yrittänyt päästä niistä kokonaan eroon. ;)

      Poista
  2. Näytät kyllä kovin pieneltä. Tervetuloa takaisin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eniten ylimääräistä löytyykin alakropasta vielä, mutta eiköhän siitäkin vielä päästä. :) Kiitos!

      Poista
  3. Kiva kuulla susta taas, en mäkään oo sua unohtanu :) Tykkään tosi paljon sun blogista, toivottavasti kirjottelet jatkossakin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että oot siellä vielä, oot seurannut tätä blogia jo tosi pitkään! :)

      Poista
  4. On ollu ikävä! Kiva, kun tulit ilmoittamaan itsestäsi. :-) Ja hyvältä näyttää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos, kiva kun tulit kommentoimaan ja olet mukana vielä näin pitkän ajan jälkeenkin! :)

      Poista
  5. Ihanaa että taas kirjoittelet! Tykkään niin lukea blogiasi ja olen monesti käynyt täällä sivulla kurkkimassa olisiko uutta kirjoitusta tullut:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka, kiva kuulla että oot tykännyt. :) Voi että kun saisinkin vielä kirjoiteltua säännöllisesti kuten ennen! Aika rientää älytöntä vauhtia!

      Poista
  6. Jatkaisitpa postailua, sun blogia on aina ollu tosi kiva lukea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi vitsi, mä jotenkin haluaisin jatkaa postailua, mutta jotenkin tämä ei vaan oo enää sopinut arkeen. :/ Mutta mistä sitä tietää, jos innostus vielä palaisi! Blogia en ainakaan ajatellut poistaa, ennen kuin olen päässyt tavoitteeseen. :D

      Poista
  7. Minäkin toivon, että pian kirjoittelisit kuulumisia! Blogisi on inspiroiva :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt tulin kirjoittelemaan kuulumisia pitkästä aikaa! En kyllä uskalla luvata, että pystyisin pitämään postailua enää säännöllisenä. :(

      Poista
  8. Hei. Eksyin sun blogiin ihan sattumalta, kun etsin suoritusohjeita salitreeniin. En tiedä, mitä sulle nykyään kuuluu, mut jonkin asteisia syömishäiriöoireita kokeneena tää sun teksti tuntuu usein aika ahdistavalta. Arvostelet itseäsi valtavasti (löysä, plösö jne.), vaikka olet aivan normaalipainoinen. Tavoitteita toki saa olla, ja esim. sokerikoukusta irti pääseminen on hyvä sellainen. Itsensä hyväksyminen ei kuitenkaan taatusti ole kiinni kiloista ja kropasta. Jos on, niin silloin pitäisi kyllä huolestua. Kilot tai painoindeksi eivät oikeastaan edes kerro juuri mitään - lihashan painaa tunnetusti enemmän kuin rasva. Selluliittia on AIVAN jokaisella, toisilla se näkyy enemmän ja toisilla vähemmän. Ruokavaliolla ja liikunnalla toki voi ihan vähän vaikuttaa asiaan. Kun luin vähän noita sun ruokapäiväkirjoja, huomasin, että syöt aivan liian vähän. Jatkuvilla miinuskaloreilla kituuttaminen - etenkin jos lisää mukaan liikuntaa - on sekä keholle että mielelle todella vaarallista (itsellä meni aikoinaan hormonitoiminta aivan sekaisin ja olin lopulta jatkuvasti ärtynyt ja väsynyt). Järkevin tavoite sinulle ja kaikille muillekin olisi tuntea itsensä tyytyväiseksi omassa kehoissa riippumatta siitä, mikä on kilomäärä tai rasvaprosentti. Itse olen päässyt lähemmäksi itseni hyväksymistä yhdistelmällä "rankkaa mutta kivaa salitreeniä + KUNNOLLA ruokaa + riittävästi lepoa". Vaa'alla en käy juuri koskaan. Todennäköisesti painan kymmenisen kiloa enemmän kuin pari vuotta sitten, jolloin olin aivan kuihtunut - mutta lihashan painaa enemmän kuin läski. Paljon enemmän kuin kilot mua kiinnostaa se, kuinka paljon lataan painoja jalkaprässiin (200 kg lähestyy :D) ja kuinka energinen olen. Siinä sivussa sitten tulee kroppa, jonka ulkonäköön voi olla ihan tyytyväinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Kiva kun kävit jättämässä pitkän kommentin. :) Fiksuja sanoja.

      Mulla ei ole kyllä koskaan ollut kovinkaan yksinkertainen suhde syömiseen tai laihduttamiseen, ja kyllähän se teksteistä paistaa. Vieläkään ei ole sen parempi käytännön tasolla, mutta ajatukset olen ehkä saanut vähän terveempään suuntaan. Kunpa vielä löytäisin tasapainon tähän hommaan ja sen tavan, joka toimii minulla. Toi sun kaava saattaisi toimia mullekin, mutta jos alan treenata niin en meinaa malttaa olla rajoittamatta syömisiä, koska haluan, että paino laskisi samalla reippaammin. Siinä ehkä se suurin ongelma, meno heittelee laidasta laitaan eikä kultaista keskitietä meinaa löytyä sitten millään.

      Poista

Kiitos kommentistasi! :)