torstai 20. helmikuuta 2014

Se työpaikan kahvipöytä

Nyyh, inhoan meidän työpaikan kahvipöytää. Miksi siellä pitää aina olla jotain tarjolla?

Jos pöydällä on 5 isoa laatikollista hedelmämarmeladia kuten tänään oli, ja mä vietän töissä 8 h päivässä, niin kyllä siinä tulee napsittua ihan liikaa. Välillä enemmän, välillä vähemmän. Tänään vähän enemmän, eli varmaan ainakin kolme kourallista tuli syötyä niitä aina tauoilla.

Joo, kulutan töissä kyllä paljon energiaa, ja vaikka noista napsimisista tuleekin turhia kaloreita, niin ei ne mua lihota. Hidastaa laihtumista kyllä. Tää ei kuitenkaan ole se ydinongelma. Miks niitä pitää ottaa? Tai vaikka haluaakin maistaa, niin miksi niin monta?! Tai no, en ota niin monta kuin voisin, enkä kaikkea tarjolla olevaa. Silti olisi varaa vähentää.

En aio pistää mitään karkkilakkoa pystyyn ja taistella pahoja mielitekoja vastaan kunnes koko homma repeää käsiin, vaan haluaisin jotenkin muuten motivoitua vähentämään. Lenkkeilyyn motivoi koirasta huolehtiminen (toki itsekin nautin kävelystä kunhan pääsen ovesta ulos), salille taas se hyvä fiilis. Tulokset tai muu ns. pinnallisempi ei motivoi salille tällä hetkellä, koska en tässä elämäntilanteessa nyt pysty syömään ja treenaamaan niin tavoitteellisesti kuin varmaan pitäisi. Ruokakaupassa mua motivoi oikeisiin valintoihin hyvästä syömisestä seuraava hyvä ja kevyt olo, toki laihtuminen sekä hyvänmakuiset ruuat.

Eli miten mä järkeilisin itselleni sen, että noi napsimiset jäisi vähemmälle. Mulle ei tule niin pienistä määristä huonoa oloa, liikaa turvotusta, painonnousua eikä muutakaan kurjaa. Päinvastoin, pienemmissä määrin ne maistuu vaan hyvältä. Mut kun se on vaan niin turhaa. Taidan jäädä miettimään tätä, olenhan mä kuitenkin vähentänyt kahvipöytäsyömistä siitä, mitä se joskus oli. Haluan että se vähenee luonnostaan.

Kokeilin muuten yksi päivä ruusukaalia. Siitä tuli tosi hyvää ja kypsensin sen hyvin, mutta valitettavasti mun maha tuli siitä kipeäksi, toisin sanoen kaali teki pahat ilmavaivat, jotka sitten väänsivät vatsaa. Höh!

6 kommenttia:

  1. Jaan tunteesi! Sitten joka viikko tulee perjantaipulla, melkein joka ruualla on jotain jälkkäriksi (usein kiisseliä) ja kahvihuoneessa lojuu milloin kenenkin lomalle lähtö herkkuja jne. Ääääh :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin! Ei tee tiukkaakaan olla ilman, jos mitään ei ole, mutta kun aina tuntuu olevan jotain. ;(

      Poista
  2. Äh, mulle kävi ihan sama ruusukaalin kanssa! Silloin oli seuraavana päivänä niin kamalat vatsanväänteet, että mun piti lähteä hakemaan saikkua kesken työpäivän. :O Sääli, koska se oli hyvää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainiin, kirjoittelitkin siitä silloin. Mikähän sen tekee. :/ Harmi tosiaan, koska mäkin tykkäsin siitä kyllä! En tiedä voisko siihen jotenkin totuttautua, mutten taida jaksaa nähdä vaivaa.

      Poista
  3. Oiskohan mun viimeisimmän tekstin vinkistä mitään apua? :) Oon nimittäin ite paininu saman ongelman kanssa, niinku varmaan jokainen laihduttaja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käyn lukemassa, josko saisin uutta ajattelemisen aihetta! :)

      Poista

Kiitos kommentistasi! :)