Aiempaa postausta kirjoittaessani mietin, että jotkut saattavat blogin perusteella pitää minua ylidramaattisena painoni suhteen. Osa varmaan ajattelee, että enhän edes ole kovin lihava. Joku saattaa itse olla mua lihavampi ja miettiä, että antaisi mitä vaan, että olisi mun painossa. Toivottavasti joku siellä kuitenkin pystyy samaistumaan mun tuntemuksiin.
Mä en ehkä ole maailman lihavin, mutta siihen nähden mitä olen aiemmin aina ollut, painan paljon enemmän. Eikä se ole vain se paino ja ulkonäkö vaan sekin, että nykyään olo on niin erilainen. Kunto on huono ja useimmissa sosiaalisissa tilanteissa mietin, että olenkohan hirveän lihavan näköinen tai että huomaakohan muut, että olen lihonut. Tämän postauksen kuvista näkee hyvin, ettei ylipaino ole kuviteltua.
Tiedän, että arvostelen itseäni täällä blogissa aika ronskisti välillä, mutta on mulla järkeäkin päässä painoni suhteen. Tiedostan sen, etten ole sairaalloisen ylipainoinen ja etten kadulla herätä erityistä huomiota painoni vuoksi. Vaatteet päällä ja vieraiden ihmisten seurassa olen joskus jopa itsevarma. Olisin itsevarmempikin, jos laittautuisin useammin ja omistaisin enemmän sopivia, nättejä vaatteita. Mulla ei ole kovinkaan paljon kivoja vaatteita, jotka mahtuvat päälle, eikä niitä tässä rahatilanteessa ostetakaan. Ostan mieluummin niitä pienempiä sitten.. Tuttujen ihmisten seurassa taas en ole lainkaan itsevarma, koska he ovat tunteneet minut hoikempana ja mietin liikaa, että mitähän hekin ajattelevat mun +20 kg -suorituksestani.
Mä en kuitenkaan arvostele muita ihmisiä. Olenkin miettinyt, että jos tapaisin itseni, niin tuskin kiinnittäisin huomiota ylipainoon. Miksi mun sitten täytyy olla niin kriittinen itselleni? En tiedä, mutta eiköhän se ole aika inhimillistä.
Mä voin vaan kuvitella sun tuntemukset, monet painavemmat varmasti ajattelee, että hoikka tyttöhän se siinä. Tärkeintähän on olla itse sinut oman kropan kanssa ja tuntea olonsa hyväksi. Mutta sulla on varmasti tuoreessa muistissa, että millaista on ollut elämä hoikempana. Tässä vaiheessa on varmasti helpompi pysäyttää painonnousu, kuin joskus vuosien päästä, joka on hyvinkin voinut riistäytyä käsistä ja silloin olisi paljon vaativampi ja moninkertaisempi työ saada ylimääräiset kilot pois. Toivottavasti ymmärsit mitä tässä koitan höpöttää, hyvällä tarkoitan :)
VastaaPoistaPaljon tsemppiä!
Joo, juuri niin, vaikka kaikki ulkopuoliset eivät huomaisikaan mussa suurta ylipainoa, niin itselle sellainen +20 kg alle kolmessa vuodessa tuntuu ihan selvästi. :( Välillä tuntuu tyhmältä ruikuttaa täällä kiloistaan kun tietää, että jollain muulla on enemmän pudotettavaa. Toisaalta taas tää on mun blogi ja kirjoitan omasta näkökulmastani ja omia fiiliksiä. Toisaalta mun olo omassa kropassa saattaa olla huonompi kuin sellaisen, joka on koko elämänsä ollut ylipainoinen ja oppinut elämään sen kanssa. Nää on niin subjektiivisia kokemuksia. :)
PoistaMusta tuntui hetken jo nyt, että mun painonnousu riistäytyi käsistä ja että 15-20 kiloa on suunnilleen mahdottomuus tiputtaa. Tajusin sitten, että tilanne voisi olla pahempikin eikä ollenkaan mahdoton, siksi jaksan jatkaa päivästä toiseen ja vieläpä ihan hyvillä mielin! :)
Kiitos paljon! :)