lauantai 10. elokuuta 2013

Varoitusmerkkejä ilmassa ja blogi 1 kk

Nyt koitti se hetki, kun liian vähillä kaloreilla eläminen alkaa kostautua.

Varoitus, tajunnanvirtaa luvassa..

Tänään taas kerran töissä ollessa, ilman aamupalaa iski aikamoisen voimaton olo ja nälkä. Univajekin painaa. Heräsin tänään viiden aikaan ja vasta nyt kahden jälkeen päivällä söin ensimmäisen aterian. Aamulla söin nopeasti banaanin ja töissä taukohuoneen pöydältä 3 fanipalaa ja 3 palaa tummaa suklaata. Ne eväät, missä?

Mun syömiset on tosiaan nyt pitkän työputken aikana olleet ihan retuperällä ja vajeet ovat olleet aikamoiset. Olen kuitenkin antanut asian olla, koska tähän asti olo on ollut ihan hyvä, enkä säästöliekkiäkään vielä näin laihdutuksen alkuvaiheessa ole pelännyt. Taisin viimeksi eilen hehkuttaa sitä, kuinka helppoa tämä on.

Nyt kun olo ei ole enää hyvä ja mielitekoja ja nälkää on, pitää miettiä, että mitäs nyt. Mulle tuli pari vaihtoehtoa mieleen: pari "tankkauspäivää" ja sitten normaali jatko mutta riittävällä ruualla, vai ihan vaan se, että syön vähän enemmän ilman mitään tankkauksia. Niin, että kalorit ylittää ainakin sen 1200 + ehdottomasti aamiainen!

Kallistuisin melkein jälkimmäiseen vaihtoehtoon, mutta asia mietityttää silti. Oon aiemmin laihduttanut kahdesti hieman pidemmän aikaa kerrallaan, molemmilla kerroilla söin liian vähän tai yksipuolisesti ja MOLEMMILLA KERROILLA sorruin ahmimaan viikko-/kuukausitolkulla ja lihoin kaiken takaisin ja enemmänkin.

Oon siis aika ratkaisevassa pisteessä nyt, koska lihominen ei ole enää vaihtoehto. Tämän päivän syömiset oon jo lyönyt lukkoon, koska huomenna on punnitus, niin en mitään hirveitä tankkauksia vedä tänään. Kaloreita tulee reilut 1100 ja liikunnasta pidän lepopäivän. Koirat toki ulkoilutan. Aika iisi loppupäivä siis tiedossa, kyllä mä näillä syömisillä tämän päivän pärjään.

Tässä kirjoittaessa mun pää on hieman alkanut selvetä, ja luulenkin, että taidan tehdä niin, että syön huomenna normaalia ruokaa tarpeeksi (yli 1500 kcal). Ei mitään tankkaamista. Päivällisessä saa olla hiukan enemmän hiilariakin tai ainakin energiaa, riippuu siitä, mitä nyt päätänkään laittaa ruuaksi. Siitä eteenpäin pidän kiinni siitä, että aamiainen tulee syötyä niin kuin kaikki muutkin ateriat.

Nyt tuli varmaan tämän blogin historian sekavin teksti, mutta yhtä sekavaa on tällä hetkellä mun väsyneessä päässäni. :D Söin äsken lautasellisen paistettua kesäkurpitsaa ja tonnikalaa italialaisessa maustekastikkeessa, ja siitä meni kyllä maha ihan täyteen.

Kyllä mä pärjään.

Tämä blogi on ollut pystyssä nyt tasan kuukauden verran jo. :) Tosi kivasti on tarttunut lukijoita matkaan, toivottavasti keikutte mukana jatkossakin! Tosi kiva kirjoitella, kun tietää, että joku muukin lukee näitä kuin minä itse. Ootte myös kommentoineet enemmän kuin olisin ikinä kuvitellut, että joku mun aloittelevaan pikkublogiini voisi kommentoida. Olen saanut teiltä ensimmäisen kuukauden aikana yli 40 kommenttia, kiitos! :)

2 kommenttia:

  1. Uskoisin että tilanne korjaantuu kun palaat nyt siihen suunnittelemaasi laihdutusruokavalioon. "Tankkaus" tuskin on tarpeen, mutta syö aina silloin kun on nälkä, eli älä pidä itseäsi nälässä! Nälkäisenä repsahtamisvaara on todella suuri.

    Pakko lisätä vielä kiitokset kivasta blogista, kun kerran lukijoitasikin kiittelit! Blogisi on yksi lemppareistani :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, just tota mietiskelinkin, että eka asia, joka mun pitää hoitaa pois on se nälkä. Ja vaikkei olisi nälkäkään niin silti syödä tarpeeksi, koska kuten huomattiin, kyllä se nälkä sieltä iskee ennemmin tai myöhemmin. Tankkausajatus on peräisin noista fitness-tyyppisten dieettien ajoista, mutta en ole nyt läheskään puhtaasti sellaisella ruokavaliolla, eikä laihdutusta ole kovin kauaa vielä takana. Joten olen samaa mieltä, nyt hiukan ruokaa lisää ja nälkä pois niin eiköhän tästä hyvä tule. :)

      Voi miten kiva kuulla! :)

      Poista

Kiitos kommentistasi! :)