keskiviikko 14. elokuuta 2013

Nolot ruokaostokset

Silloin ennenhän mua nolotti kaupassa ostaa ahmimisruokia. Oli ihan hirveää laittaa hihnalle joku valmisruoka-ateria, jättikarkkipussi, suklaalevy, puolentoista litran pullo limsaa, jäätelöpuikko ja muutama lakupatukka. Kun yhdistää noihin ostoksiin mun ryytyneen, ylipainoisen ja turvonneen olemukseni, niin ei siinä kyllä kukaan erehtynyt luulemaan, että olin järjestämässä lasten synttärikutsuja, ei... Kyllä se paistoi kilometrin päähän että aioin syödä sen kaiken, ihan itse ja samantien kun pääsin kotiin. Kassalla vietetty aika tuntui ikuisuudelta. Toivoin ettei edelläni oleva asiakas kääntyisi katsomaan ostoksiani vaan pitäisi sen päänsä menosuuntaan. En myöskään halunnut kääntyä katsomaan takanaolevan ilmettä. Kassahenkilön oudosta ilmeestä näki, että ostokset olivat tavallisesta poikkeavat. Lappasin osan tavaroista kassiin jo sitä mukaa kun kassahenkilö luki viivakoodeja. Luojan kiitos kaikki kassahenkilöt ovat olleet sen verran huomaavaisia, etteivät ole alkaneet tehdä ääneen huomioita ostoksistani!

Yritin tietysti vähän taktikoida, eli asetella tavarat hihnalle niin, että ne näyttäisi jotenkin paremmalta. Aika mahdottomuus.. Siksipä ostin välillä jotain, mitä en olisi tarvinnut peitelläkseni mässyjä. Tiedätte, koirahan voisi tarvita puruluita tai voisi ostaa talouspaperia nyt jo vaikka sitä vielä kotona onkin, jotain kurkkua voisi myös ostaa vaikken sitä tulekaan syömään... Käsirasvaa vois tarvita? Ja silti ne sokeriherkut paistoivat siitä läpi, vaikka yritinkin heittää muovikassin huolettomasti siihen ostosten päälle odotellessani vuoroa.

Kaupan ja kassan valinta oli tietysti myös olennaista. En mennyt peräkkäin samaan kauppaan vaan vaihtelin kauppoja, vuorotellen jokaiseen vaan! Lisäksi pyrin aina menemään eri henkilön kassalle, jos oli valinnanvaraa. Katselin kassahenkilöiden olemuksia ja valitsin "harmittomimman" näköisen tyypin (... :D). Mieluiten valitsin myös sen kassan, jossa oli lyhin jono, jotta pääsisin tilanteesta mahdollisimman nopeasti pois.

weheartit.com

Sitten siihen varsinaiseen asiaan, eli nykyisiin ostoksiin. Mua nolottaa nekin! :D

Jos ostan noin viikon ruuat kerralla, mun ostoksiahan on mm. 14 purkkia rahkaa, joku 5 isoa purkkia raejuustoa, 4,2 kiloa rehuja, 1,4 kiloa lihaa ja pari-kolme tölkkiä sokeritonta mehukeittoa... Ja nämä ostokset kun taas yhdistää mun pullukkaan ulkomuotooni, niin paistaa taas kilometrin päähän että tässä on kuulkaa laihduttaja, vai olisko suorastaan dieettaaja.

Mä en enää osta koko viikon ruokia kerrallaan, koska sitä on niin älytön määrä! Kipuraja menee n. 6 purkissa rahkaa, 2 purkissa raejuustoa. Sopivasti rehuja ja pari rasiaa lihoja.

Osa näistä mun ajatuksista taitaa olla hiukan kuviteltuja, tuskin kaikki niin kovasti kiinnittää huomiota toisten ostoksiin, vaikka itse niin tekisinkin. Olen meinaan itsekin ollut kassalla töissä (vuosia) ja kyllä mä ainakin analysoin ihmisten ostoksia tosi usein, siis etenkin niitä tavallisesta poikkeavia. Ostoksista on yleensä aika helppo lukea, että onko ostajalla tulossa juhlat, onko sillä ongelma kuten minulla, onko sillä muuten vaan epäterveellinen ruokavalio, onko se fitness-harrastaja tai kenties laihduttaja. En koskaan kuitenkaan ole tuominnut ihmisiä edes mielessäni, kunhan on tullut pohdittua aikani kuluksi. :) Mun kassalle ei muuten ole koskaan tuotu tuollaisia ostoksia kuin mitä itse olen muiden kassoille kantanut, koskee kumpaakin ääripäätä.

Usein musta tuntuu, että mä taidan olla ainut ihminen tämän asian kanssa. Ainakaan en ole koskaan lukenut vastaavista kokemuksista esimerkiksi muista blogeista. Oli miten oli, niin munhan pitää aina täällä tunnustaa kaikki typerimmimmätkin mielenliikkeeni, joten... :D

13 kommenttia:

  1. Hei mulla on kans aika usein kassalla ollessa samanlainen häpeilevä olo! Enkä itekään ees ymmärrä että miksi. Tuossa justiinsa pari päivää sitten kävin fillarilla kolmen kilometrin päässä kaupassa ja ostin ihan sikana kaikkea "terveysintoilijan" ruokaa, olin urheilukuteissa ja hikisenä (menin kauppaan suoraan salilta) ja siinä ostoksia hihnalle mättäessäni rupesin miettimään, että entä jos ne muut ihmiset ajattelee että tossa on taas tuollainen wannabe-urheilija, hehe. Mut ei pitäis antaa muiden ihmisten ajatusten häiritä, ei se niille kuulu ja ajatelkoot mitä ajattelevat! Tsemppiä sulle projektis kanssa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, etten ole ainoa! :D Noinhan se just pitäisikin ajatella, että eihän se muille kuulu mitä mä ostan tai mitä mä niillä teen. Ei pitäis välittää. Mut mä en voi sille mitään, että kyllä ne muidenkin ajatukset jollain lailla vaikuttaa. :/

      Poista
  2. Siis just tän takia sun blogi on niin ihana, ku kirjotat asioista, joista muut ei kirjota, vaikka ne oiski vähä hassuja tai outoja juttuja. Mut uskon oikeesti että aika monetki ajattelee kassalle mennessään, että mitä ne muut nyt ajattelee... Kyllä mäki joskus mietin että mitäköhän se lähikaupan myyjä ajattelee, ku mulla on taas ne tismalleen samat ostokset hihnalla... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos, kivaa palautetta! :) Heh nojoo, pikkukaupoissa noi vakkariasiakkaat jää tietty myyjille aika hyvin mieleen. ;) Mut aika monta asiakasta ykskin myyjä käy päivässä läpi, niin harvemmin ne varmaan jää yksittäisen ihmisen ostoksia sen enempää pohdiskelemaan. Toivottavasti. :D

      Poista
  3. Täytyy nyt sanoa blogiasi seuranneena, itse syömishäiriöisenä (entisenä!) sekä kassaneitinä, että joo, tunnistan kyllä ostoksista ja olemuksesta bulimikon ja anorektikon ja ahmimishäiriöisen, mutta en usko muiden myyjien tekevän vastaavia huomioita. :D Lisäksi oikeasti, kassallani käy kolmisenkymmentä asiakasta tunnissa (olen laskenut) eli käytän jokaiseen aikaa ostosten suuruudesta sen kummemmin riippumatta noin minuutin, vähän päälle - päivässä asiakkaita kertyy satoja, eikä minua ihan oikeasti kiinnosta kenenkään ostokset. Enkä muista niitä päivän jälkeen. Enkä muista asiakkaita päivän jälkeen. Enkä yleensä edes kiinnitä huomiota ihmisten ostoksiin, ei kukaan kassahenkilö jaksa kahden ekan työpäivänsä jälkeen olla asiasta kiinnostunut. :D että älä stressaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En mäkään muuten kassalla ollessa tehnyt näitä mun huomioita asiakkaista ennen kun omat ongelmat alkoivat. Enkä muuten huomannut paljon muutakaan aiheeseen liittyvää enneku asiat osu omalle kohdalle. :D Se vaan hämää kun mulle taas (itsekin siis sekä ongelmainen että myyjä) jää asiakkaat ja heidän ostoksensa tosi hyvin mieleen. Muistan, kuka polttaa mitäkin tupakkaa tai kuka syö pelkkää valmisruokaa. Mutta uskon ja toivon, että oot ihan oikeessa tossa, keskivertomyyjä ei varmasti jää miettimään kenenkään ostoksia sen enempää. :D

      Poista
  4. Minä taas häpesin niitä muita asiakkaita... Menin kauppaan heti aamusta tai myöhään illalla eli siellä oli vain minä ja muutama muu. Tiedän miltä tuntui ahmia ja tiedän miltä tuntui hävetä. Nykyään on helpompi käydä kaupassa :) Ja tunnen ylpeyttä lauantain karkkipäivän suklaapatukastani :) Ollaan rohkeasti laihduttajia ja jos kassahenkilöt kiinnittävät ruokiimme huomiota, toivottavasti myös keventymiseemme :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sulla on ihan oikee asenne! :) Itekin haluaisin kyllä ajatella noin, mutta jotenkin sitä vaan ei voi sille mitään, että ajattelee sitä mitä ne muut musta ajattelee. :/ Mulla se menee myös niin, että mitä pullukampi oon, niin sitä epävarmempi oon niin itsestäni kuin vaikka niistä ostoksistakin.

      Poista
    2. Voi kiitos :) Tsemppiä ja itsevarmuutta!

      Poista
  5. Hihhiii, ihan kuin olisin kirjoittanut yllä olevan kirjoituksen itse - niin tutulta se kuullosti :D Kyllä vaan, noita tuntemuksia on ollut vaikka missä koossa ja painossa :)

    VastaaPoista
  6. Tämäkin kuulostaa niin tutulta! Miks siellä kaupassa pitää hävetä? Läskinä hävettää et muut näkee millanen sika oot (ihan kun ne muuten sitä huomais) ja sitten kun laihdutat niin hävettää et nyt noi huomaa et oon lihava ja yritän laihduttaa... Ihmeellinen ihmismieli :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä! :D Koskaan ei oo hyvä. Mut joo, sellanen se ihmismieli nyt vaan tuntuu olevan. :)

      Poista

Kiitos kommentistasi! :)