Laihdutuskertomus -14 kg

Olen kommenteissa lupaillut tekeväni pientä yhteenvetoa tästä mun painonpudotuksesta. Viime vuoden (2013) ensimmäisellä puoliskolla painoin pahimmillani noin 74,5 kiloa, pituisellani (157,5 cm) painoindeksi on silloin noin 30 eli merkittävän ylipainon kynnyksellä. Tällä hetkellä olen normaalipainoinen, joskin ylärajan tuntumassa, ja painan noin 60 kiloa (tänään 60,2 kg).

Allaolevissa kuvissa olen lihavimmillani, kesä 2013.

Näiden kuvien näkeminen sai aikaan laihdutuspäätöksen. Järkytyin oikeasti sitä, miltä todellisuudessa näytänkään. Olin silloin vaihteeksi ihan sokerikoukussa. Otin sen asenteen, että nyt alkaa laihdutuskuuri, eli karkit pois ja kalorit alas. Alkuun homma sujuikin ihan hyvin niin. Söin tosi vähän ja kielsin herkut, en harrastanut säännöllisesti koiranulkoilutusta kummempaa liikuntaa. Pian aloin kuitenkin lipsua herkkukiellosta, mutta pysyin kuitenkin edelleen kohtuudessa, joten paino jatkoi putoamistaan.

Kieltäytyminen ja tiukka linja kuitenkin kostautui aika nopeastikin syksymmällä. Herkuttelu lähti taas käsistä muistaakseni pariinkin otteeseen muutaman viikon ajaksi. Painoa ehti tietysti tulla hieman takaisinpäin siinä sekoillessa. Sinnikkyys ja uusien elämäntapojen omaksuminen pitivät mut kuitenkin sillä onnistumisen tiellä. Välillä meni huonosti, mutta jaksoin aina nousta uudelleen jaloilleni ja jatkaa. Yleensä virheestä viisastuneena. Monipuolistin syömisiäni ja yritin ottaa hieman rennommin ja syödä tarpeeksi.

Tämän vuoden keväällä mulle tuli monta viikkoa kestänyt huono jakso kamalan opiskeluahdistuksen takia. Ahmin ja olin hurjassa sokerikoukussa. Keräsin taas kiloja takaisin. Sitten helpotti taas kerran ja sokeri alkoi jäädä pois. Aloin suhtautua yhä sallivammin kaikkeen ruokaan, myös hiilareihin (vaikken koskaan karpannutkaan) sekä herkkuihin.

Painon putoaminen on mulla korreloinut suoraan sen kanssa, kuinka terveesti ja sallivasti olen suhtautunut ruokaan. Aina kun kiristin liikaa, laskin kaloreita, välttelin herkkuja jne, homma repesi aina jossain kohtaa. Mitä rennommalla asenteella sitten jatkoin, sitä lyhyemmiksi ja helpommiksi polulta poikkeamiset kävivät. Lisäksi näiden "epäonnistumisten" luonne muuttui täysin. Aluksi huonot jaksot olivat hillitöntä ahmimista niin, että koko päivän ateriat olivat huonoja. Myöhemmin se oli vaan sitä perinteistä, että päivällä meni ihan hyvin ja (liian?) kevyesti, illalla niitä huonoja valintoja.

Eli mulla paino ei pudonnut mitenkään suoraviivaisesti, vaan välillä meni kausittain hyvin, välillä taas huonosti. Onneksi trendi oli kuitenkin laskeva, ja nyt olen täällä missä olen. :) Laihdutus on mulla ollut nyt jo yli vuoden projekti, joten 14 kiloa ei todellakaan ole mikään ihmesaavutus. Ihmeellisempää on se, miten paljon mun ajatteluni on muuttunut ja miten terveesti osaan nykyään suhtautua ruokaan entiseen verrattuna. Elämäntavat ovat muuttuneet paljon.

Mikä mulla siis toimi?
Ajattelun tasolla sallivuus ja rentous. Lisäksi mun elämäni ei missään nimessä saa pyöriä laihdutuksen ympärillä. Pitää elää nyt ja unohtaa sitten kun -ajattelu. Pätee tosin myös laihduttamiseen - pitää syödä ja elää fiksusti nyt ja tässä, muun elämän ohella, eikä sitten kun sitä ja tätä. Ei sellaista optimaalista laihdutuskautta välttämättä tule koskaan..

Miten söin, kun paino putosi?
Syömiset ovat hieman vaihdelleet, mutta avainjuttuja ovat olleet syömisen säännöllisyys (4-5 kertaa päivässä) sekä hiilarien vähentäminen. Tarkoittaa siis sitä, että en syö monta kertaa päivässä leipää vaan vaikka rahkaa tai munakasta (aamulla sit puuroa tai leipää). Aterialla syön lihan/kalan/kanan mieluiten kasvisten kanssa, pastan tai riisin jätän pois tai pienennän niiden määriä (klassinen lautasmallikin on yllättävän hyvä!). Yritän pitää huolta vaihtelevuudesta, eli en lähde pelkälle kanaa ja pakastevihanneksia -linjalle. Mietin, mitä ruokaa tekee mieli ja teen sitten sitä, mieluiten kevyempänä versiona tai sitten sellaisenaan, mutta syön pienempiä määriä. Jos tekee mieli vaikka lasagnea, voin sitäkin tietysti syödä, mutta otan sitä vähemmän ja lautaselle kasviksia enemmän.

Mitään kalorimääriä tai tämän tarkempaa ruokavaliota en osaa antaa. Yritän keskittyä kuuntelemaan kroppaa. Jos tuntuu, että on tosi kova nälkä eikä se lähde kevyellä aterialla, syön paremmin.

Miten liikun?
Kuten syömisessä, liikunnassakaan mulla ei ole ollut mitään tarkkaa ohjelmaa. Laihtumisen kannalta tärkeintä on tainnut olla arkiaktiivisuus. Kohdallani aktiivisuus on fyysistä työtä (lisää tosi hyvin kulutusta!) ja keskusta-asumisen ansiosta kävelen myös paljon paikasta toiseen, eli useimmiten käyn vaikkapa kaupassa kävellen.

Jos mietitään ihan varsinaista liikuntaa, niin mun kohdalla liikunnan harrastaminen ei perustu viikkoaikatauluihin vaan omaan fiilikseen. Mun ei ole "pakko" liikkua, mutta haluan tehdä sitä silti, koska siitä tulee hyvä olo. Liikuntaharrastukseen kyllästyy nopeasti, jos aloittaa kuuriluontoisesti 5 krt/vko salille ja 4 krt/viikko lenkille -liikkumisen. Vapaaehtoisuus ja hiljalleen lisääminen on saanut mut jatkamaan liikuntaa nyt ihan ennätyspitkään. Lisäksi suhtaudun nykyään kaikkeen liikuntaan suopeasti ja siltä kannalta, että se on hyväksi, jos se ylipäänsä on liikuntaa ja siitä vielä nauttiikin. :) Yhdessä vaiheessa ajattelin, että ainoastaan sali ja lenkkeily on tarpeeksi tehokasta ja tekemisen arvoista liikuntaa, mutta nykyään arvostan vaikkapa ryhmäliikuntojakin liikuntamuotona, vaikken niitä itse harrastakaan.

Jos mietin nyt, mitä mun liikkumiseni on ihan käytännössä ollut tämän ajattelutavan seurauksena, niin se on ollut sitä salia ja lenkkeilyä. Lenkkeily on normaalisti päivittäistä tuon koiran ansiosta. En suorita lenkkejä sykemittari ranteessa, vaan jätän yleensä jopa kellon kotiin ja lähden vain ulos. Fiiliksen mukaan lenkki voi olla rauhallinen tai ripeä, joskus jopa innostun hölkkäämään. Päivittäisten lenkkien pituus on yleensä 0,5-1,5 h/lenkki, ja näitä teen pari kappaletta päivässä. Yleensä toinen on hieman pidempi ja toinen sitten lyhyempi.

Salilla käyminen onkin sitten epäsäännöllisempää. Välillä voi olla kausia, eli muutamia viikkoja, kun salilla käyminen jää kokonaan muiden juttujen jalkoihin. Muutoin käyn yleensä 1-3 kertaa viikossa. En noudata treeniohjelmaa tällä hetkellä, mutta suunnittelen treeniä silti vähän. Jos salikertoja kertyy harvoin (1-2 krt/viikko tai vieläkin vähemmän), treenaan koko kropan läpi, Kun intoudun käymään useammin, jaottelen vähän treenattavia alueita, toisena päivänä jalat ja ehkä vatsaa/selkää, toisena päivänä käsiä ja muuta yläkroppaa. Suosin pääasiassa taljaan(ihanan monipuolinen vehje!) ja vapaita painoja. Treenaan yleensä ihan reiluilla painoilla 3x10-15 sarjoja, niin että lihaksissa tuntuu kunnolla.

Miten suhtaudun herkkuihin nykyään?
Aiemmin tätä jo hieman sivusinkin, eli en enää kiellä itseltäni herkkuja. Rajoitan kuitenkin siten, että niiden ostaminen on sallittua joka kolmas päivä. Käytännössä tämä toimii siten, että herkkuja tulee ostettua paljon harvemmin, mutta pieniä määriä tulee otettua muutaman kerran viikossa, jos jossain on jotain hyvää tarjolla ja mun tekee mieli.

Siinäpä mun stoori tiivistettynä! Jos jollekin vielä jäi jotain kysyttävää tai tarkennettavaa niin laittakaa ihmeessä kommenttia, vastailen mielelläni. :)

Ps. Kuten postauksen alussa mainitsinkin, niin paino oli tänään 60,2 kg, joten ollaan ihan siellä hilkulla, että laskee 50-luvun puolelle. Elämme jännittäviä aikoja siis. ;)