Minä normaalipainoisena - vanhoja kroppakuvia!

Eikä! Löysin vanhoja kuvia itsestäni neljän vuoden takaa. Otin silloin kuvat, koska halusin laihduttaa. Olin alkanut lihoa ensimmäistä kertaa elämässäni sieltä 52-53 kilosta noin 60 kiloon. Laihtuakseni söin viikon kukkakaalia ja tonnikalaa, sain ehkä nesteet pois siinä, ja sitten koko juttu jäi ja jatkoin lihomista.

Valitettavasti en tiedä tarkkaan, paljonko painan näissä kuvissa, mutta muistelisin, että silloin pyörin jossain 59-61 kilossa? Joka tapauksessa olen jossain siellä normaalipainon ylärajoilla (mulla raja 62 kg).

Vaikutan aika löysältä. Mielestäni olen nytkin jotenkin jäntevämpi, vaikka painankin sen viitisen kiloa enemmän kuin näissä. Tähän varmaan vaikuttaa se, että nämä kuvat otettiin kesken lihomista, kun taas nyt olen laihtumassa. Ja tietty salitreeni ja kaikki muu liikunta on varmasti muokannut kroppaa löysästä huolimatta.

Apua mikä ryhti ollut!

Mielenkiintoista. Pitää ottaa samanlaiset kuvat, kun saan 5 kiloa laihdutettua. Sitten nähdään, miltä kroppa näyttää samassa painossa vuosien jälkeen. :)

 Edit. Vertailuksi vielä minä 72-kiloisena (vas.) ja 66-kiloisena (kaksi kuvaa oikealla).

 

Hehkutusta

Siis miten tämä nyt meneekin näin hyvin? Useamman kuukauden huonon kauden jälkeen meno on taas jotain ihan muuta. :)

Kuten aiemmin mainitsinkin, syömiset meni reissussa tosi kivasti. Söin, kuten söisin normaalipainossakin, eli hyvää tuoretta ruokaa ja kohtuudella herkkuja, jos tarjotaan. Kovin paljon ei tullut mitään mupellettua, mutta mustikkapiirakkaa, muutama pala suklaata ja hieman jäätelöä meni. Kävin tänä aamuna vaa'alla, ja arvatkaa mitä. Ei grammaakaan tullut painoa lisää! Painoin 65,4 kg, eli täsmälleen saman verran, kuin ennen reissuakin. Itse asiassa peilikuva näyttää vain paremmalta, kuin ennen reissua, lieko saadulla pienellä päivetyksellä osansa asiaan. ;)

Oon täällä kovasti paasannut siitä, miten sokeri on mulle aika hankala asia. Siksi olinkin ihan älyttömän iloinen ja suorastaan onnellinen tajutessani jälkeenpäin, ettei reissussa kaupassa käydessämme mieleeni tullut kertaakaan ostaa mitään ylimääräistä! Yleensä nimittäin vähintäänkin mielessä käy ehdottaa, josko ostettaisiin jäätelöt (vaikken koskaan seurassa sitten ehdotakaan). Nyt ei.

Bikinit on hirveät, eivätkä istu mulle yhtään, mutta en nyt viitsi ostaa enää uusiakaan. Ensi kesänä sitten, uudelle kropalle. <3

Tänään oli taas paluu arkeen. Ei lähtenyt ihan ihanteellisesti liikkeelle tämä päivä, kun matkasta väsyneenä tuli nukuttua niin pitkään, kuin mahdollista. Aamiainen jäi välistä, ja pääsin ensimmäisen kerran syömään vasta yhdentoista aikaan. Eikä mulla tietenkään mitään eväitä ollut mukana. Joten valmisruokaa. Tuo oli joku intialainen annos, ja ei kyllä tehnyt vaikutusta. :D Hyh, aika karua reissussa saatujen tuoreiden herkkuruokien jälkeen.

Tänään pidin myös herkkupäivän, koska edellinen oli muistaakseni viime perjantaina. Ensin mietin, josko olisin ostanut jäätelöä. Seisoin jäätelöhyllyn ääressä, mutta mun ei tehnyt mitään mieli. Niinpä jätin jäätelön ottamatta ja siirryin jo kassajonoon. Kassalla oli julmasti esillä Karkkimaailman pieniä karkkipusseja, joten päätin sitten kokeilla sellaista. Lisäksi söin 80 g suklaata. Joten herkkupäivän saldo: 90 g hedelmäkarkkia ja 80 g vohvelisuklaata! Jee, mahtavaa!

Mut nyt ruuanlaittoon, ajattelin tehdä kanawokkia illaksi. Siitä riittää sitten töihinkin huomenna mukaan otettavaksi, niin ei tarvitse turvautua eineshyllyn ihmeisiin enää. Lisäksi oon sopinut salitreffit kaverin kanssa täksi illaksi, käyn siellä kuluttamassa nuo karkkikalorit pois. ;) Pian saadaan 64 tauluun!

Kesätunnelmia

Ihania vapaapäiviä takana ja vielä yksi edessä. Tässä kuitenkin muutama kuva menneiden päivien tunnelmista. Ihmeen vapautuneesti oon ollut omassa kropassa vähissäkin vaatteissa (helteen pakottamana - en tosin valita, ihanaa kun on lämmintä!), mutta kuvat taas kerran eivät miellytä. Lohduttaa kuitenkin ajatus siitä, että paino on taas laskusuunnassa, ja pidän huolen, että ensi kesän kuvat ovat jo ihan eri luokkaa.

Syömiset on menneet tosi kivasti. Herkut ovat pysyneet todella kohtuudessa ja ruoka ollut ihanaa tuoretta kesäruokaa. :)

Auringonpalvontaa

Paino tänään:

65,4 kg

Hämmentävää tahtia paino on lähtenyt tulemaan alaspäin. Taas puoli kiloa viidessä päivässä, vaikka välissä oli se maanantain herkkupäiväkin.. Mä en edes ole millään tietyllä ruokavaliolla tai dieetillä. :D Olen vaan fyysisesti aktiivinen, syön herkkuja kohtuudella max. kolmen päivän välein ja muuten pyrin syömään fiksusti ja terveellisesti. En laske kaloreita (muuta kuin välillä suuntaa-antavasti, jos koen tarvetta siihen). Syön sen verran, että tulen kylläiseksi. Toimii näköjään. Melkein jo hirvittää, että pitäisikö ruuan määrää lisätä väkisin. Toisaalta voi olla, että helle vaikuttaa ruokahaluun, eiköhän ruoka ala taas maistua, kun lämpötila joskus laskee.

Tänään oli taas lupa pitää herkkupäivä, mutta miettikää, kertaakaan en edes harkinnut käyväni ostamassa mitään. On tää ihan uskomaton muutos.

Eilen laitoin bikinit päälle ensimmäistä kertaa tänä kesänä. Mua vaan ärsytti mun vitivalkoinen iho niin paljon. :D Pari tuntia auringossa toi pientä sävyä pintaan. En tosin uskaltautunut mihinkään julkiselle paikalle, vaan leiriydyin yksin omakotitalon pihalle.

Tietty kuvakulma kaunistaa hieman todellisuutta...

Toinen kuvakulma paljastaa karun totuuden. :D

Siinähän sitä mussuttelujen myötä kerättyä vararavintoa on vielä ainakin sen kymmenen kilon edestä. Jokohan ensi kesänä saisi vähän kauniimpaa bikinikuvaa?

Lähden huomenna töiden jälkeen minilomalle merelle, joten elän nyt muutaman päivän muiden ruuilla. Tarkoittaa sitä, että tulee ainakin pysyttyä kohtuudessa eikä pidettyä mitään omia herkkupäiviä. :) Uskon myös, että syödään reissussa terveellisesti, joten kiva nähdä, jatkaako paino laskuaan! Mä niin haluaisin nähdä numeron 64 vaa'assa ensi viikon aikana!

Reissun päältä tuskin tulee kirjoiteltua, joten palataan ensi viikon puolivälin paikkeilla! :)

Onnistunut herkkupäivä

Eilen oli sen herkkupäivän vuoro. :) Ei nyt varsinaisesti tehnyt mitään mieli, mutta hiukan herkut silti pyöri mielessä jo toista päivää, joten ajattelin, että parempi ottaa jotain. Ettei mielihalut patoudu turhan suuriksi.

Ja se oli hyvä päätös. Karkkipussi oli vain 90 grammaa (vrt. puoli kiloa irtokarkkeja..). Lisäksi maistoin Cloettan suklaata (50 g) ja söin pari desiä vaniljajäätelöä tuoreiden mansikoiden kanssa. Siinä kaikki herkut ja hyvin riitti! Pikaisella laskutoimituksella selvisi, että kaloreita niistä tuli noin 800. Se määrä upposi päivän kulutukseen ihan hyvin, kun muut syömiset olivat kevyitä. Tosiaan tajusin, että muuten tuli syötyä rahkaa, salaattia ja marjoja, eikä tullut mitään sellaista reaktiota, että koko päivä vaan läskiksi "samaan konkurssiin". Jee!

Tänään ei ole tehnyt edes tiukkaa olla jatkamatta (tai no aloittamatta) herkkuputkea tän joka kolmas päivä -säännön ansiosta. :) Torstaina olis seuraavan kerran herkut sallittu, mutta katsotaan josko herkkuväliä sais taas venytettyä sitä pidemmäksi. Suunnittelin torstaille salia kaverin kanssa, joten tuskin silloin tulee mitään ostettua ainakaan.

Siinä kauppareissun ostokset. Rumasti muoviin käärittyinä. :D Mut siis oon ihan hullaantunut kauden vihanneksiin ja marjoihin, joten ostin (taas) varhaiskaalia, kukkakaalia, sipulia, porkkanoita ja mansikoita. Tänään söin taas kukkakaalimuusia, tällä kertaa itsetehtyjen lihapullien kanssa, ja ylihuomiseksi suunnittelin kaalikeittoa. Just tein kaalipataa, mut nyt tekee mieli keittoakin!

Päivän syömiset:

Aamupala: proteiinirahka (mur, omat eväät töihin!)
Lounas: katkarapusalaatti
"Välipala": muutama töissä tarjottu karkki
Päivällinen: no niitä itsetehtyjä lihapullia ja kukkakaalimuusia
Välipala: rasiallinen mansikoita... eli litra, taas :D

Illemmalla pitänee jotain vielä syödä, vaikka oon vieläkin ihan täynnä. Ehkä turkkilaista jogurttia ja nektariinia tai sitten joku ihan pieni munakas.

Paino tänään

Hyvin tulee alas nyt. :) Vaaka näytti tänä aamuna

65,9 kg.

Ei valittamista. Pari kiloa, niin ollaan jo about siellä, missä olin ennen kilojen takaisin keräämistä.

Alla muutama ruokakuva menneiltä päiviltä.

Kaali-jauhelihapataa ihanasta varhaiskaalista ja kevätsipulista. :)

Kauden hedelmiä, kuvassa nektariinia. Vähän nuo oli raakoja vielä, mutta kyllä ne alas meni. :D

Feta-sipulimunakasta. Siis toi kevätsipuli on niin hyvää. Annos jäi vähän aneemiseksi, mutta kaapista ei löytynyt salaattiaineksia tähän hätään.

Ja äsken syömäni uunimakkara juustolla sekä kukkakaalimuusia (kyllä kukkakaalikin on nyt niin hyvää!). En välitä grillimakkarasta tai makkarasta niin muutenkaan, mutta jostain syystä välillä iskee hillitön uunimakkarahimo. Tuli nuo energiat kyllä tarpeeseenkin, kun takana on pitkä työpäivä ja en ole ehtinyt syödä kuin aamupuuron, savukalasalaatin sekä mansikoita. Vielä pitäisi jaksaa siivota ja heittää iltalenkki.

Lauantaina oli lupa pitää herkkupäivä, mutta kappas.. en ostanut herkkuja. Ei vaan tehnyt mitään erityistä mieli, mieluummin söin kunnon ruokaa. Enkä tänäänkään syönyt mitään sokeria. Mahdollisuus olisi pitää herkkupäivää heti kun tykkää, kunhan sen jälkeen tulee sitten taas ne kaksi herkutonta päivää. Katsotaan nyt, milloin seuraavan kerran iskee mielihaluja. :)

Lievästi ylipainoisen kesäasu

Kuten tiedämme, olen kevään ja kesän alkupuoliskon aikana kerännyt muutaman kilon takaisin. Olo ei todellakaan ole ollut kovin hyvä tai viehättävä omassa kropassa. Painoindeksi pyörii lievässä ylipainossa.

Ei tule kuuloonkaan, että pukisin mitään tiukkaa ylle, sen verran plösähtäneeltä näyttäisin. En halua käyttää mekkojakaan, mihin on muuten kaksi syytä: 1) valkoiset paksut selluliittireidet, ainakin omasta mielestäni, sekä 2) reidet hankaa ilman housuja. :D Varmasti tuttuja juttuja pyöreämmille, osaa häiritsee, osaa ehkä ei. No minua tietty häiritsee.

Haluan ennen kaikkea, että olo on mukava! Siis sillä lailla, ettei tarvitse miettiä, miltä näyttää kun istuu, pullottaako jostain jotain. Ei tarvitse nykiä helmaa alas, nostaa farkunvyötäröä tai siirrellä rintsikoita. Eikä edes vetää vatsaa sisään. Voi vaan olla ja tuntea olonsa mukavaksi nahoissaan.

Ja tässä allaolevassa vaatetuksessa se onnistuu mulla. Kuvat eivät ehkä ole kovin informatiivisia, mutta siis päällä musta löysä, mutta myötäilevä toppi koristekauluksella sekä löysät mustat housut, kai ne voi haaremihousuiksikin laskea, vaikkea haarus roikukaan polvissa. :D Molemmat vaatekappaleet ohutta ja ilmavaa materiaalia (ei trikoota vaan miellyttävää kangasta). Jalassa kiilakorkosandaalit ryhtiä tuomaan.

Tuosta tulee mieleen jumpsuit, vaikka ovatkin kaksi eri vaatekappaletta.

Ei ehkä kovin pirtsakka kesäasu värinsä puolesta, mutta ei mua häiritse. Muutama koru, aurinkolasit silmille/otsalle ja iloinen hymy, niin oikein hyvä mulle.

Alla vielä muistutukseksi kuva asusta, joka oli ihan epäonnistunut. (Toppi ei ollut omani vaan lainassa äidiltä, siksi niin pieni eikä muutenkaan tyyliäni. :) Voi, miten epämiellyttävä olo siinä oli olla ja kuinka huonolta se myös näytti...

Homma toimii!

Ihan alkuun pitää vähän hehkuttaa tota mun edellisessä postauksessa esittelemääni joka kolmas päivä -sääntöä: TOIMII!

Käsittämätöntä! Niin vaan loppui sokerin mättäminen kaksin käsin - siis kaksin käsin, ei kokonaan. Ajatus kahdesta päivästä ilman sokeria ei ahdista samoin kuin ajatus lopullisesta sokerista luopumisesta, joten nyt olen pystynyt tähän. "Herkuttomina päivinä" en siis saa ostaa herkkuja, mutta jos nyt joku sattuu töissä tai kylässä tarjoamaan, niin jotain ihan pikkujuttuja voin syödä. Sellaisia, jotka uppoaa kulutukseen mennen tullen. :) Herkkupäivinä sitten ei ole mitään rajaa, vaan saan ostaa kaupasta mitä ikinä haluan ja niin paljon kuin haluan.

Ja just tässä on nyt se juttu. Kun sokeriherkkuja ei käy ostamassa joka päivä, pääsee siitä pahimmasta kierteestä hieman irti. Kun pääsee etäämmäs, mutta herkut eivät siltikään ole kiellettyjä, niitä ei enää halua eikä tarvitse samalla tavalla.

Eilen oli herkkupäivä. Ainoat herkut jotka söin, olivat yksi pehmis kavereiden kanssa ulkona sekä heräteostos-muumilimu. Miettikää! Ei karkkia, ei suklaata, eikä määrällisesti muutenkaan paljon mitään. Totesin, että seurassa oli kiva ottaa jotain pientä, mutta muuten ei kyllä tehnyt mitään edes mieli. Tiesin, että jos myöhemmin herää joku hirveä herkkuhimo, niin lauantaina taas saa. Näillä näkymin veikkaan, ettei lauantainakaan tule vedettyä mitään övereitä. Tiedä, vaikka ei menisi herkkuja ollenkaan.

Oon niin iloinen. Näin helppoa se sitten oli. Tällä hetkellä käyttäydyn kuin normaali, sillä tavoin kuin haluan sitten tavoitepainossakin käyttäytyä: silloin tällöin voi ottaa jotain pientä (seurassa, kylässä, kun tarjotaan, jos oikeasti tekee mieli), ei joka päivä eikä niin, että ahmin pakonomaisesti yksin kotona. Tämä sääntö ja ajattelumalli, jota nyt käytän, on varmasti oudon kuuloinen monelle, jotka eivät samaistu mun ongelmaani. Voi olla vaikeaa ymmärtää, miksei joku vain lopeta ja laihdu. Mut ei mennä nyt siihen sen enempää tässä postauksessa. :) Tämä tuntuu olevan mun pelastukseni. Toivotaan, että tämä ajattelumalli toimii pitkään ja ikuisesti.

Kyllä, oikealla mansikoiden alla on ohut viipale ihan oikeaa vaniljajäätelöä, tällä kertaa ei rahkaa eikä jogurttia! Se yhdistelmä vaan on ihan voittamaton kesäherkku. :)

Olo on nyt tosi hyvä ja aikaansaava. Edelleen tapaan kavereita, teen kotitöitä, lenkkeilen ja käyn salilla. Jopa zumbasin yhtenä päivänä. :D Sokerin vähentäminen on lisännyt energiaa huimasti. :) Vähän aikaa sitten en jaksanut töiden jälkeen muuta, kuin maata sohvalla koomassa. Myös aamuherääminen oli ekstravaikeaa.

Tuntuu, että aineenvaihdunta oikein hyrrää. Yksikin kevyt päivä lähtee viemään painoa alas. Olenkin keventynyt jo melkein kilon viime punnituksesta, vaikken silloinkaan ollut mitenkään turvoksissa.

Vitsit, nyt se paino lähtee taas alas, tiedän sen. Vihdoinkin! Nyt uuteen taistoon kohti normaalipainoa.

Joka kolmas päivä

Herkut sallittu joka kolmas päivä.

Toimisikohan tämä mulle tässä kohtaa?

Yritin lopettaa kokonaan kerrasta poikki, mutta ei siitä tullut mitään. Se luisui heti siihen tuttuun kaavaan, että "tänään vielä voin syödä, huomenna sitten täysin ilman". Aina vaan huomenna, huomenna, huomenna. Ja joka päivä söin sitten jotain turhaa, koska huomenna. Tuntui pahalta ajatella, etten saisi herkkuja moneen viikkoon.

Oon kyllä sokerikoukussa, mutta sen lisäksi en edes halua lopettaa herkkujen syömistä kokonaan. Haluan oppia syömään niitä kohtuudella ja päästä siihen tilaan, että aina en edes ota herkkuja, vaikka olisi mahdollisuuskin. Koska mikään ei ole kiellettyä, uusia tilaisuuksia tulee. Voi jättää ottamatta, jos ei tee mieli. Ja ottaa sitten ensi kerralla - jos tekee mieli.

Toivon, että tästä olis apua. Alku ainakin vaikuttaa lupaavalta! Olen tätä "joka kolmas päivä" -sääntöä noudattanut nyt jonkun aikaa. Eilen sai herkkuja, tänään ei. Eikä huomenna. Keskiviikkona saa taas. Toivottavasti keskiviikkona riittää joku pikkuherkku, eikä tulisi mitään övereitä.

Siellä moni nyt varmaan paheksuu, että useinpa sallin itselleni herkut. Herkkupäivä kerran viikossa vielä menettelisi, mutta että näin usein... Ei se kolmen päivän välein ole kuin noin pari kertaa viikossa, mikä on huimasti vähemmän kuin se, että vetää joka päivä 300 g jäätelöä, saman verran karkkia ja vielä suklaapatukan.

En tiedä ymmärtääkö kukaan nyt tätä horinaa. Yritän "huijata" omaa ajatteluani ja sen kautta päästä herkuttomuuteen. Yritän vain tavoittaa sen niin, että en kokisi jääväni mistään paitsi. Koska jos koen niin, niin sitten repeää ennemmin tai myöhemmin.

Noniin, tästä taisi tulla tämän blogin sekalaisin ja epäjohdonmukaisin kirjoitus koskaan, mutta menköön. :D Tajunnanvirran piikkiin!

Painopäivitys ja lihomiskuva

Paino tänään

67,3 kg

There! Siinä se, vihdoin viimein totuus päin naamaa.

Tämän vuoden painoennätys oli 62,9 kg. Sen verran painoin maaliskuun lopussa. Niihin aikoihin pyörin kauan myös noin 63,5 kilossa. Eli kevään ja kesän alkupuolen saldo on noin +4 kg tai 4,5 kg, riippuu mistä painosta mittaa.

Totuuden nimissä olisin kyllä ansainnut paljon suuremman plussasaldon tänä 3,5 kuukautta kestävänä painonnousukautena. Välillä meni sokeria niin paljon, että oksat pois. Lenkkeilyn ja fyysisen työn ansiosta en ole lähtömitoissa! Ilman niitä asia olisi toisin.

Mulla on alkanut mennä nyt paremmin kaiken kanssa. :) Oon syönyt enemmän normaalia ruokaa ja vähemmän sokeria. Kokonaan sokerittomia päiviäkin on ollut. Lisäksi olen tehnyt aiempaa enemmän kotitöitä ja nähnyt kavereita myös töiden jälkeen! Käynyt salilla ja lenkkeillyt. Eli pientä nousua voimavaroissa havaittavissa. :)

Tämä pieni parannus riittää pysäyttämään painonnousun, mutta nyt pitäisi kaivaa jostain ne voimat laihduttamiseen. Se olis taas sellaiset 5,4 kiloa normaalipainoon. :D Luulisi, että kuka tahansa pääsee helposti viidestä kilosta eroon, mutta mutta... Yritän nyt hiljalleen jatkaa tätä parempaa suuntaa, sieltä saattais löytyä se kunnon laihdutusmoodi.

Arjenhallinta hukassa

Siis mihin tämä aika oikein vierii?

Arvatkaa olinko viime viikon ilman sokeria, kuten reilu viikko sitten vielä väitin?

Mistään ei tule mitään.

Olen nyt muutamia viikkoja ollut täysipäiväisesti töissä, välillä tehnyt 6-päiväistäkin viikkoa. En edes muista, milloin viimeksi olisi ollut kaksi vapaapäivää putkeen. :(

Päivä alkaa aina noin tunnin aamulenkillä. Sitten liikun työssä ja olen koko 8-tuntisen työpäivän jaloillani. Lisäksi huolehdin vastuualueestani, joten päätäkin saa käyttää ihan kiitettävästi. Näiden työpäivien jälkeen en jaksa tehdä oikein mitään. Just ja just jaksan taapertaa koiran kanssa jonkun kierroksen vielä. Ilta menee lähinnä koomatessa tai kirjaa lukiessa. Ainoastaan vapaapäivinä näen kavereita.

Kotitöitä en jaksa tehdä enkä laittaa ruokaa. Täällä oli tavarat pitkään hujan hajan, nyt sain onneksi siivottua, kun tuli vieraita. Mut tosiaan kotona viitsin syödä nyt vain voileipiä tai jogurttia. Muut ruuat tuleekin syötyä jossain ulkona. En muista milloin viimeksi olisin tehnyt lounasta tai päivällistä..

Voi voi sentään. Kaikki muutkin selviävät työviikoista halliten silti muunkin elämän, niin miksen sitten minä. On tätä kuitenkin niin pitkään jatkunut, että luulis mun jo tottuneen tähän. Yksi väsyttävä tekijä on tietysti tuo välillä vähiin jäävä unimäärä. Nukun yleensä vähintään 6-7 h, joskus 8, mutta se ei riitä mulle. Nukkuisin joka yö kellon ympäri, jos voisin...

Viikonloppuna vietin vuorokauden mökillä, ja oli kyllä ihanat ruuat! :) Paljon tuoretta lähiruokaa. Alkoholia ei mennyt paljoa, lasi viiniä ja yksi lonkero.

Mun on pakko saada tämä arki nyt jotenkin tasapainoon. Aikaisemmin nukkumaan ja reippaasti kotitöiden kimppuun. Ja sen ruuanlaiton. Ilman syömisen säännöllistämistä en ikinä pääse sokerista irti.

Syömiset menee usein näin:

Aamulenkki tyhjällä vatsalla, sen jälkeen en ehdi syödä vaan kiirehdin töihin.. Töissä 10-11 aikaan ensimmäisen kerran jotain syömistä. Joskus syön pari palaa ruisleipää, mutta yleensä en ole jaksanut tehdä eväitä..  Joten päivän aikana tulee syötyä jotain kaupasta löytyvää eli jogurttia, maustettua rahkaa, paistopisteen pasteijaa, take away -salaatti, marjoja, joskus joku ällö valmisruoka. Ja jos ja kun töissä on herkkuja tarjolla, niin niitä menee. Pitkän päivän jälkeen onkin sitten hirveä nälkä, eikä kotona ole mitään ruokaa. Joten kaupasta jotain nopeaa (=herkkuja narkille tietty..). Loppuilta menee mukavasti sokerihuuruissa, sitten kaava toistuu taas seuraavana päivänä.

Tarvitsisin nyt vapaapäivän, jonka aikana saisin hoidettua kodin kuntoon (mielikin jotenkin kevyempi kun koti siivottu ja tiskit tiskattu!). Ja tehtyä ruokaa pariksi päiväksi. Ja sitten syödä säännöllisesti, jotta pääsisin räpistelemään irti sokerista.

Että tässä tämänhetkistä haastetta! Mut hei: MIKÄÄN EI AHDISTA! Saavutus sekin! :D

Blogi ei nimestään huolimatta kyllä kerro mistään laihdutuskuurista (enää.. :D) vaan jostain kokonaisvaltaisemmasta. Yritän saada elämän hallintaan. Ensin hoidin opiskelut pois mieltä painamasta, nyt opettelen arjen tasapainoa. Pikkuhiljaa. Tunnen, että tätä ei jatku ikuisuuksiin, vaan saan painon kyllä alas taas. Milloin, sitä en tiedä.. Ei auta kuin yrittää joka päivä. Tällaista tämä elämä on, ei tule mitään tästä helpompaa aikaa enää. Tai no jos olis isompi keittiö, paremmat ruuanlaittovälineet ja astianpesukone, niin ruuanlaitto olisi kyllä sata kertaa mukavampaa. :D

Mutta näillä mennään, asioita hiljalleen järjestellen. Seuraava askel: unirytmi kuntoon, jotta saan virtaa lisää. Samalla sokerin huomattava vähentäminen tai käytön lopettaminen kokonaan, jos onnistuu. Sekin virkistäisi. Kyllä se siitä napsahtaa kohdilleen vielä.

Mietin, pitäisikö vaan uskaltaa vaa'alle, tuli mitä tuli? Voisin ottaa kivat muutoskuvatkin, voidaan sitten ihmetellä, miltä näyttää joku kiva +5 kg tässä kropassa. :D

ps. Ostin täydelliset läskinpeittovaatteet kesään! Niissä olo on mukava ja yllättävän sopusuhtainen painoindeksiin nähden. Yritän muistaa postata kuvia. :)