Enkä valitettavasti terveellisen elämän koukussa. Enkä liikunnan.
Vaan sokerin! Taas! Tätä tämä on aina välillä ollut. Taas tuntuu, että olen ihan lähtöruudussa kaiken suhteen enkä osaa mitään. Blogi alkoi siitä, kun yli 70-kiloisena tappelin sokerista irti sen verran, että sain painoa alas. Ja nyt taas tapellaan sokerin kanssa.
Yksi hyvä puoli tässä kuitenkin on.
Paino ei ole noussut. Olen nähnyt vaa'alla 59-alkuisia lukemia vielä sekä viimeisen viikon että kolmen viikon sisään. Paino tuntuu heittelevän 59,7-61 kilossa, eli reilun kilon sinne tänne riippuen siitä, mitä on tullut naamaan vedettyä.
Ruokarytmi on nyt ikävä kyllä ollut sitä, että aamulla en syö mitään, töissä aamukahvilla ehkä maidottoman kauravälipalan, lounaalla jotain ihan perusterveellistä ja useimmiten itsetehtyä (salaattia, wokkia, nakkikeittoa, kanaa ja riisiä ym. - tänään kaalipataa). Sitten töiden jälkeen joko pelkkää karkkia tai ensin jotain pientä suolaista ja sitten karkkia. Eli sokeria menee taas, se on korvannut pitkälti oikean ruuan.. mutta koska en syö oikein muuta ja sokeriherkutkin kaikki kerrallaan eikä päivän/illan mittaan, paino ei ole noussut.
Mitä hittoa mä teen?
On kyllä tällä ruokavaliolla taas ihme, ettei se paino nouse. Ihan kuin saisin koko ajan vaan armoa, että en ole vieläkään menettänyt saavutettuja tuloksia vaan voisin vain jatkaa tästä. Miksen osaa? Sokerikoukku tuntuu ihan ylitsepääsemättömältä.
Pitäisköhän mun taas aloittaa tämä niin, kuin miten tämä koko blogi alkoi. Yrittää kieltää herkut ja pitää ruokapäiväkirjaa tänne.
Eli esim. tämän viikon voisin syödä ihan mitä vaan huvittaa, mutta ei herkkuja. Suklaasta on meinaan ihan sairaan vaikeaa siirtyä suoraan rahkaan ja raejuustoon. Jospa viikon verran söisin ihan peruskotiruokaa, ja sitten kun siltä tuntuu, kevennän vähän. Se tapahtunee luonnostaan, kunhan pääsen alkuun.
Mulla on nyt kyllä aika voimaton olo sekä henkisesti että fyysisesti, enkä tiedä pystynkö jatkamaan vieläkään.
Askel kerrallaan nyt. Kuten sanoin, jos vaikka aloittaisin ihan vaan siitä, että raportoin tänne blogiin nyt muutaman päivän syömiset. Oli ne ihan mitä vaan. Pyrin tietysti tuohon, etten syö mitään turhuuksia vaan oikeaa ruokaa.
Maaliskuun tavoite voisi olla ihan vain sellainen vitosella alkava painolukema ja olon puolesta se, ettei turvota.
Ei pitäisi olla liian vaikeaa, tuohon pääsen kunhan herkut jää minimiin. Kunpa tämä tästä taas lähtisi ja lähestyvä kevät nostaisi mielialaa ja auttaisi jaksamaan.