Lauantai-iltana kokoonnuimme tyttöporukalla, ja siinä sitten vähän syötiin ja juotiin ennen ulos lähtemistä.
Mulla oli tosi hyvä mieli, koska ekaa kertaa olo ei ollut lihava. Olen vältellyt näitä illanviettoja ihan liikaa, koska olen tuntenut oloni niin isoksi muiden seurassa. Mikä parasta, yksi aikoinaan pieneksi jäänyt toppi mahtui taas päälle. Kyllä kelpasi lähteä viihteelle ihan uudella itsevarmuudella. :)
Olin varannut itselleni 4 lonkeroa, ja siinä oli tarkoitus pysyäkin. Mut kuinkas kävikään... Juon nykyään hyvin harvoin, joten homma lähti vahingossa käsistä. Kuin teinivuosina! Uskomatonta, että näin voi käydä vielä 23-vuotiaanakin. Huomaamatta juomaa meni kymmenisen annosta ihan liian lyhyen ajan sisään, ja alkoholiin tottumattomana siitä ei seurannut mitään hyvää. Filmi hieman pätkii, ja kotiin palatessani muistan viettäneeni aikaa vessanpytyn ääressä. Aamulla herätessäni olin yhä humalassa... Mikään ei pysynyt sunnuntaina sisällä, ei vesi eikä mikään ruoka. Olo oli järkyttävä! No, onneksi sentään kaverit sanoivat, etten illalla ollut vaikuttanut ulospäin humalaiselta. Hyvä, ainakaan en siis nolannut itseäni ihmisten ilmoilla. :D
Siinä hirveässä olotilassa viruessani ja hävetessäni mietin kyllä tosissani, että kaikkea pahaa sitä ihminen itselleen tekeekin. Syö huonoa ravintoa ja sitten vielä myrkyttää kehoaan moisilla päihdyttävillä litkuilla. :(
No, tässä oli mullekin taas hyvä muistutus, josko sitten seuraavissa juhlissa ensi kuussa osaisin ottaa vähän rauhallisemmin.
Krapulapäivän illalla sain vihdoin hieman pastaa syötyä, ja leffan kanssa otin irtokarkkeja. Syöminen jäi siis todella vähäiseksi. Tänäänkin oli vielä niin hutera olo, etten ole uskaltanut harrastaa liikuntaa. Ruokapuoli on nyt ollut tuhdimpaa, kävin lounaalla Ikeassa. :) Söin pienimmän lihapulla-annoksen, ja se oli ihan sopiva. Täyteen tuli. Vihdoin tuntuu, että heikotus alkaa antaa periksi, joten eiköhän huomenna sitten palata taas kevyempään ruokaan ja aktiiviseen lenkkeilyyn. Minähän nimittäin saavutan normaalipainon kahden viikon sisällä! Se on jo niin lähellä!
Vähän positiivista ajattelua vielä loppuun tuon viikonlopun osalta:
- En vetänyt koko lauantaita överiksi vaikka illanviettoa olikin tiedossa, mulle maistui silloinkin salaatti ja rahka. ;)
- Illalla en ottanut herkkupöydästä yhtään karkkia. Muutenkin söin tosi tosi maltillisesti, eikä tehnyt edes tiukkaa. Karjalanpiirakka, pasteija, 4 tortillasipsiä, 3 fanipalaa ja muutama viinirypäle.
- Krapulaillan karkkimäärä oli tosi maltillinen, karkkia oli vain vähän ja senkin jaoimme toisen kanssa :)
- Tänäänkään en ole vetänyt mitään överiksi heikotuksesta huolimatta, vaikka ruokahalu onkin nyt palannut.
- Ja mikä tärkeintä: mulle ei jäänyt morkkista (no okei vähän...), tarkoitan siis siitä, että sabotoin painon putoamista. Tää on mulle tärkeää, koska tällaiset överit ovat ennen saaneet mut pahimmillaan jopa luovuttamaan koko homman suhteen. Nyt jatkan mielelläni siitä mihin jäin, tietäen, että pian olen normaalipainossa kaikesta huolimatta. :)