Vaan sokerin! Taas! Tätä tämä on aina välillä ollut. Taas tuntuu, että olen ihan lähtöruudussa kaiken suhteen enkä osaa mitään. Blogi alkoi siitä, kun yli 70-kiloisena tappelin sokerista irti sen verran, että sain painoa alas. Ja nyt taas tapellaan sokerin kanssa.
Yksi hyvä puoli tässä kuitenkin on. Paino ei ole noussut. Olen nähnyt vaa'alla 59-alkuisia lukemia vielä sekä viimeisen viikon että kolmen viikon sisään. Paino tuntuu heittelevän 59,7-61 kilossa, eli reilun kilon sinne tänne riippuen siitä, mitä on tullut naamaan vedettyä.
Ruokarytmi on nyt ikävä kyllä ollut sitä, että aamulla en syö mitään, töissä aamukahvilla ehkä maidottoman kauravälipalan, lounaalla jotain ihan perusterveellistä ja useimmiten itsetehtyä (salaattia, wokkia, nakkikeittoa, kanaa ja riisiä ym. - tänään kaalipataa). Sitten töiden jälkeen joko pelkkää karkkia tai ensin jotain pientä suolaista ja sitten karkkia. Eli sokeria menee taas, se on korvannut pitkälti oikean ruuan.. mutta koska en syö oikein muuta ja sokeriherkutkin kaikki kerrallaan eikä päivän/illan mittaan, paino ei ole noussut.
Mitä hittoa mä teen?
On kyllä tällä ruokavaliolla taas ihme, ettei se paino nouse. Ihan kuin saisin koko ajan vaan armoa, että en ole vieläkään menettänyt saavutettuja tuloksia vaan voisin vain jatkaa tästä. Miksen osaa? Sokerikoukku tuntuu ihan ylitsepääsemättömältä.
Pitäisköhän mun taas aloittaa tämä niin, kuin miten tämä koko blogi alkoi. Yrittää kieltää herkut ja pitää ruokapäiväkirjaa tänne.
Eli esim. tämän viikon voisin syödä ihan mitä vaan huvittaa, mutta ei herkkuja. Suklaasta on meinaan ihan sairaan vaikeaa siirtyä suoraan rahkaan ja raejuustoon. Jospa viikon verran söisin ihan peruskotiruokaa, ja sitten kun siltä tuntuu, kevennän vähän. Se tapahtunee luonnostaan, kunhan pääsen alkuun.
Mulla on nyt kyllä aika voimaton olo sekä henkisesti että fyysisesti, enkä tiedä pystynkö jatkamaan vieläkään.
Askel kerrallaan nyt. Kuten sanoin, jos vaikka aloittaisin ihan vaan siitä, että raportoin tänne blogiin nyt muutaman päivän syömiset. Oli ne ihan mitä vaan. Pyrin tietysti tuohon, etten syö mitään turhuuksia vaan oikeaa ruokaa.
Maaliskuun tavoite voisi olla ihan vain sellainen vitosella alkava painolukema ja olon puolesta se, ettei turvota.
Ei pitäisi olla liian vaikeaa, tuohon pääsen kunhan herkut jää minimiin. Kunpa tämä tästä taas lähtisi ja lähestyvä kevät nostaisi mielialaa ja auttaisi jaksamaan.
Ihanaa että jatkat taas! Oon seurannu sun blogia alusta asti. Aloitin itsekin laihdutuksen tammikuussa ja nyt on lähtenyt neljä kiloa. Mullakin tuo sokerikoukku on pahin, kokeile korvata osa sokeriherkuista viinirypäleillä (tummat on makeampia) ja itsetehdyillä smoothieilla.
VastaaPoistaTsemppiä!
Oi, kiva kun laitoit viestiä - hauskaa ajatella, että joku on pysynyt alusta asti mukana. Sokerikoukusta on nyt kyllä päästävä jotenkin. Pitää kokeilla kaikkia keinoja, kiitos vinkeistä.
PoistaJa vau, oikein sopivasti kiloja lähtenyt tuossa ajassa, onnittelut! :)
Tuli tosta suklaan vaihtamisesta rahkaan mieleen mun kaverin mies, joka lisää kaakaojauhetta sen rahkaan. Siis ei mitään O'Boy kaakaojauhetta, vaan sellasta leivontajauhetta. Et helpottaisko se sitten siihen rahkaan siirtymistä, ja vähentää sit sitä jauheen määrää pikku hiljaa :)
VastaaPoistaHauska idea! Pitää joskus testata. :) Ei toki sillä, että rahkaa ylipäänsä olisi pakko syödä jos ei huvita, mutta ennen se oli mulle niin kätevä ja fiksu välipala, että olisi mukavaa saada se taas maistumaan.
PoistaTäällä toinen sokerikoukkulainen ja alusta asti mukana hengannut (jos vielä muistat aikaisemman nikkini ja blogini) :) On tää niin väärin että pimeys ja ankeat ilmat väsyttää -> sokerikoukku. Suklaat, sipsit ja vehnäjauhot on nannaa ja sitä rataa. Ei auta muu kuin syödä hedelmiä ja tässä pikkuhiljaa taas lisätä sitä proteiinin määrää ruokavaliossa. Ylipäänsä kun on syönyt hyvin niin ei tarviikkaan sitä lisäenergiaa niistä herkkusista :) Tsemiä! Pääasia että paino pysyy hallussa vaikka ruokavaliossa sitä liikaa sokeria olisikin :)
VastaaPoistaMuistan toki! Kiva huomata, että olet edelleen mukana. :)
PoistaNäinhän se menee, toivotaan, että kevät ja lisääntyvä valo tuo sen verran lisäenergiaa, että jaksaa taas tsempata tämän asian suhteen. :) Kyllä sitä kesäksi taas toivoisi hieman kevyempää ja parempaa oloa kuin tämä vallitseva olotila..
Kiva kun taas pitkästä aikaa kirjottelet :) Mullaki tällä hetkellä päällä ihan mieletön makean himo - meni tässä tyyliin viimenen kuukausi ihan kivasti, mut nyt yhtäkkiä iski. En oo ennen ajatellu että mulla tulis kuukautiskierron mukaan mitään mielitekoja mutta nyt kyllä heräs semmonen epäilys että saattaaki kuukautisten aikana olla aina se pahin makeanhimo... On se niin ihanaa olla nainen... :D
VastaaPoistaJoo, toi on jännä miten herkkuhimot vaihtelevat niin kausittain.. Oon itsekin miettinyt, että voiko kierrolla olla jotain vaikutusta mielitekoihin, vai onko sekin vain yksi tekosyy sallia mussuttelut.. tiedä sitten! :D
PoistaSamaistun tähän fiilikseen.
VastaaPoistaSyön näennäisen terveellisesti, mutta sokerikoukku estää mua laihtumasta grammaakaan. Harmitta kun hyvät päivät menee pilalle kun illalla rohmuan kaapista vaikka leivontasuklaata jos ei muuta ole.
Mullakin on tavoitepaino 53 kiloa ja nyt on painoa noin 57 kiloa. Se tuntuu olevan keholleni joku ihannepaino kun se ei siitä hevillä nouse tai laske :D Ei ole jojoilua lukuunottamatta laskenut varmaan viiten vuoteen. Viimeisten kilojen nitistäminen on niin hankalaa.
Voi että, niin tuttu tunne. :/ Himon yllättäessä kaikki käy. Itse tosin yleensä menen aina kauppaan, etsin vaikka sellaisen joka on 24/7 auki, jos kello on paljon.
PoistaViimeiset kilot normaalipainon sisällä tosiaan on hankalia! Siinä ei kauheasti olis varaa turhia herkkuja vedellä, että paino putoaa. Tsemppiä, toivottavasti se tavoitepaino sieltä vielä löytyy ennemmin tai myöhemmin! :)