Aamulenkkeilyn hulluus

Mä ajattelin, etten tänään jaksa kirjoitella, mutta täällä sitä taas naputellaan Bloggerissa.

Menen usein töihin jo kello 6.30, lähden kotoa kuudelta. Se meinaa siis sitä, että herätys on klo 4.30. Siinä vielä puoliunessa ulkoiluvaatteet niskaan ja piskin kanssa ulos. Kotiin palaan siinä 5.30, ja sitten max. 20 min aamiaista ja 10-15 min meikkaus ja hiukset ponnarille. Aika kiireinen aikataulu, mutta haluan nukkua mahdollisimman pitkään. :) Käyn suihkussa jo illalla ja laitan kaiken muunkin valmiiksi, jotta oikeasti pääsen 10-15 minuutissa lähtemään!

 Vastaan tulee joskus baarista kotiutujia, muuten kaduilla ei ole melkein ketään. Aamulenkkeily on erityisen tylsää näin sateisena tammikuuna, kun suoraan naamaan sataa jäätävää tihkua niin, ettei eteensä meinaa nähdä. Kuten tänään. Maa on täynnä lätäköitä, ja pian on lenkkaritkin läpimärät sukkia myöten. Hullun hommaa välillä! Onneksi siitä tulee kuitenkin aina hyvä fiilis.

Olen miettinyt, että mikä minua motivoi lähtemään tekemään aamulenkin, tai aamuaerobisen jos laihdutuksen näkökulmasta ajatellaan. No ihan sataprosenttisesti syy on tuo koira. Ilman sitä mikään maailman mahti ei saisi mua lämpimästä sängystä ylös keskellä talvea klo 4.30. En nousisi minuuttiakaan ennen kuin on ihan pakko. Koiran ulkoiluttamisesta en voi tinkiä. Musta tuntuisi niin väärältä jättää se kotiin koko työpäivän ajaksi nukkumaan, kun just ollaan nukuttu yökin. Omani on vielä niin nuori ja energinenkin, että se tarvitsee paljon toimintaa. Ehkä joskus, kun se on vanhempi ja rauhallisempi, aamulenkki voi lyhentyä puoleen tuntiin ja painotetaan ulkoilu sinne iltaan, mutta ei nyt vielä pitkään aikaan.

Siis kiitos koiralle laihduttamiseni ja painonhallintani tukemisesta. ;)

Tänään oli jotenkin nälkäinen ja vetämätön olo töissä. Söinkin sitten kahvipöydästä lounassalaattini jälkeen 3 isoa joulupiparia jälkiruuaksi, ja olo helpotti heti. Mulle tuli siitä ensin vähän morkkis. Että miten mä nyt silleen söin jotain pipareita. Kauhistelin mielessäni kaloreita. Vaikka mun ei pitäisi niuhottaa mistään tällaisesta, hei haloo, kolme piparia.

Illalla nälkä jatkui, joten ajattelin tehdä vähän reilumman illallisen. Ajattelin tekeväni suurtakin syntiä, kun keittelin makaronia.

No, tulin onneksi järkiini ja söin ruuan hyvillä mielin. Eikä piparitkaan harmita enää. Hyvä oli vihdoin liian alhaisten kaloreiden jälkeen syödä reilummin. Kulutusta en varmaan ylittänyt, siitä pitää aamulenkki ja pitkä työpäivä huolen. Sitä paitsi tarvitsen voimia huomenna salilla!

Nyt on hyvä fiilis, kun on maha täynnä lämmintä ruokaa, ei nälätä eikä heikota!

Loppuun ruuat

Aamu: 2 näkkäriä oivariinilla, 1 kevyt sulatejuustoviipale, jogurtti
Välipala: Skyr
Lounas: Savukalasalaatti ja 3 isoa piparia
Välipala: Näkkäri oivariinilla, kevyt sulatejuustoviipale, jogutti
Illallinen: 90 g makaronia (raakapaino), 100 g kevyttä nauta-sikaa, sokeroimatonta ketsuppia ja vähän rehuja