Tänään oli aika jännät paikat, kun nousin vaa'alle kahden viikon lomailujen jälkeen. Ensin vaaka sanoi, että 64,9 kg, mutta en uskonut sitä, joten kokeilin muutaman kerran uudelleen.
65,2 kg se sitten oli kai.
Että painoko on vaivaiset 600 g koholla? Tätäkö lukemaa mä lomalla stressasin? :D
En näköjään onnistu lihomaan muuten kuin ahmimalla tai pahalla sokerikoukulla, ja hyvä niin. Ruokavalio ei todellakaan ollut loman ajan mikään puhtoinen, mutta kulutus oli näköjään niin suurta, että tässä oli lopputulos. Ihan kiva! Eipähän laihdutuksen jatkamisen motivaatio kärsi, kun ei pahemmin tarvitse pudotella samoja kiloja uudelleen.
Oon ihan täpinöissäni, koska saatan päästä todella lähelle normaalipainoa jo helmikuun aikana, jos oikein tsemppaan nyt.. jee!
Mitäs vielä. Osallistuin eilen Snowrunfestiin. Hietsussa oli siis 5 km juoksurata, jonka varrella oli erilaisia kiipeily- ja ryömimisesteitä. Pohja oli lumen sijaan loskaa ja välillä tihutti vettäkin, mutta ei haitannut! Värivalojen ja menevän musiikin tsemppaamana oli ihana hölkkäillä ja suorittaa esteitä pimeässä illassa 2600 ihmisen tapahtumassa. Kaikkein uskomattominta oli se, että jaksoin juosta! Emme juosseet koko matkaa putkeen, mutta olisin jaksanut enemmänkin. En ole nyt useampaan kuukauteen juossut, mutta kuntoa näytti löytyvän silti. Eivät ne reippaat kävelylenkit ja hyötyliikunta ole hukkaan menneet! :)
Olo oli tosi hyvä sekä radalla että sen jälkeen endorfiinien vallassa. Tää muistutti mua siitä, miten rakastankaan liikkua ulkona talvella. Mitä hikisemmin, sitä parempi. Kovin moni asia ei mene lumilautailupäivän tai hiihtolenkin edelle, ja tarkoitan tätä todella.
Hienoa että paino pysy lomankin aikana ruodussa! :) Siitä on kiva jatkaa, ja muutenkin, nyt oot ollu testauksessa ja läpäsit sen - hyvä! :) Mikä sulla on normaalipainon raja? Itellä ois tämän päivän mukaan enää 1,7 kiloa matkaa ja on kyllä aika täpinä olo täälläkin :) Pelottaa vaan että vaikka pääsisinkin normipainoon, ei tarvii tulla ku yks juhlimisilta ja mätöt päälle niin taaaaas tiputellaan nestekiloja. Sillä rauhallisempi tahti ois hyvä. Tai tietty se juhlimattomuuskin mutta kun :D Iik, mikä siinä onkin että mitä lähempänä normipainoa on, sitä enempi pelottaa :D Ehkä se on se epäonnistumisen ja takaisinlihomisen pelko tai joku pärsiissä :) Tsemiä hirmusti helmikuulle!
VastaaPoistaJuu, mukava fiilis siitä! :) 61,9-kiloisena olen normaalipainoinen. Ja vähän samoja ajatuksia tosta, että se vaan on niin helppoa sitten sössiä takaisin lievän ylipainon puolelle, vaikka normaalipainon saavuttaisikin. Huoh, pitää vaan yrittää olla miettimättä tommosia! Kiitos ja samoin! :)
PoistaOnneks meitä on sitten jossakin vaiheessa monta normaalipainon kanssa sössijää kun kaikki pääsee ylipainosta eroon. Siinä voi sitten tukea toinen toista :) Oon kyllä varma että onnistun vielä sössimään painon ainakin kesällä mutta onhan painonhallintakin sitten ihan oma, uus ja haastava projekti mitä pitää opetella - niinku tää nykynenkin painon pudottelu. Eli ehkä se ei maata kaada vaikka pari kiloa tuliskin takas eikä kaikki heti natsaa :)
PoistaNiinpä, ei tämä mitään tasaista menestystä tule olemaan varmaan kenelläkään! :) Onneksi ei ole kiire mihinkään etenkään näin lähellä normaalipainoa, kun terveyskään ei ole ihan välittömästi uhattuna. Mitä paremmin opetellaan, sitä paremmin osataan hallita syöminen jatkossakin. Hitaasti ja varmasti aina paremmin kuin nopeasti hutiloiden. :)
PoistaHei wau, nyt vasta tän tekstin huomasin, minäkin olin snowrunissa! :D Oli kyllä hauskaa! Pakko kysyä että mitä tykkäsit siitä karmivasta liukumäestä? Tai mulle se ainakin osottautu karmivaksi :D
VastaaPoistaAijaa, kivaa oli kyllä! :) Ja heh, en osannutkaan pelätä sitä, se oli jotenkin sellanen pehmeä pomppulinna! Alastulo tosin oli aika vauhdikas.. :D enemmän mua hirvitti ne tavalliset puiset "aidat", oon niin lyhyt että sain pinnistellä niistä yli ja muistoksi jäi vielä mustelmatkin. ;)
Poista