maanantai 30. syyskuuta 2013

Timeout

Huhhuh kyllä on taas actionia mahtunut kuluneisiin päiviin.

Ja vielä enemmän toimintaa sisältyy koko lokakuuhun. Kaikki painaa taas päälle niin, että eilen meinasin pyörtyä jostain epämääräisestä kauhusta ja ahdistuksesta. Voi ei. :( Miten voi olla stressaamatta? Uskon, että asiat paisuvat omassa päässä vielä todellisuuttakin pahemmaksi.

Mähän aloitin sen viiden viikon spurtin viikko sitten, ja sinnikkäästi rimpuilin ekan viikon. Nyt pitää kuitenkin myöntää, etten oikeasti pysty siihen nyt. Lokakuun aikana on saatava valmiiksi kokonainen opinnäytetyö ja muuttaa toiseen osoitteeseen. Lisäksi mun on suoritettava työharjoittelu loppuun ja käytävä töissä. Pakko myöntää itselleni, että tähän yhtälöön ei nyt kertakaikkiaan mahdu dieetinomainen syöminen ja treenaaminen. Mä en pysty! En tiedä, että pystynkö edes kaikkeen muuhun, mihin mun pitäisi pystyä. Se selviää ensi kuussa...

Hyvää tässä on se, että tämäkin kaaos loppuu vielä joskus. Aikaisintaan lokakuun lopussa, ellen sitten saa lisäaikaa. Helppohan mun silloin kesällä oli laihdutella, kun ei ollut mitään velvollisuuksia (tai oli, mutten tehnyt niitä ja siksi panikoinkin nyt, kun on pakko...). Joten katsotaan sitä spurttia uudelleen sitten, kun tilanne rauhoittuu. Normaalipainon saavuttaminen tämän vuoden puolella on vielä mielessä, aikaakin on vielä 3 kuukautta. :)

Koska lokakuusta tulee henkisesti todella rankka, löysään syömispuolta ja otan tavoitteeksi syödä normaalisti ja mahdollisimman terveellisesti. Ei ahmimista eikä eineksiä, muttei myöskään kaloreiden laskemista tai rahkan syömistä väkisin puolta kiloa päivässä.

Puuroa, leipää, lihaa/kanaa/kalaa ja kasviksia. Hedelmiä, rahkaa ja jogurttia. Aamulenkkejä koiran kanssa ja salille jos ehtii, tekemään sitä mikä eniten huvittaa. Nyt ei katsota treeniohjelmasta, että onko ylä- vai alakropan vuoro, vaan teen enemmän fiiliksen mukaan. Tarvitsen ruuasta ja liikunnasta iloa ja energiaa lokakuuhun, en stressiä ja suorittamista. Veikkaan, että paino kyllä putoaa tälläkin tavalla, kunhan homma tosiaan ei mene ahmimiseksi.

Noin, nyt se on kerrottu täällä blogissa. Yksi kivi pois sydämeltä! Aion kuitenkin kirjoitella blogia, koska kuten sanoin, kyllä se laihtuminen on edelleen mielessä, vaikka asia jääkin hetkeksi mun arjessa vähän taka-alalle. Jännää päästä kokeilemaan, että osaanko mä pitkästä aikaa syödä kuten ihan tavalliset ihmiset ja miten paino putoaa.

Aloitin liikunnan ilon metsästämisen jo tänään, ja kävin pelaamassa sulkapalloa! Oli ihan huippukivaa, ja ihan hyvin se sujui pitkästä tauosta huolimatta.


Palaillaan taas myöhään huomisiltana, mulla on ohjelmassa ensin palaveri toisessa työpaikassa ja sitten täysi 8 tunnin iltavuoro toisessa - ruotsiksi. :( Mun ruotsi on ihan ok, kyllä mä sillä pärjään, mutta ei se nyt mitään helppoakaan ole. Saati mukavaa. Jännittää hirveästi!

9 kommenttia:

  1. Ihan hyvä että osaa itse jarrutella, tunnistaa milloin stressi valtaa liikaa elämästä. Mutta varmasti terveellisyyteeni pyrkiminen ilman "liiallista nipotusta" myös tuottaa tuloksia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep. Oli vaan vaikeaa myöntää sitä itselleen. Tekisi vaan mieli paahtaa eteenpäin tämänkin asian kanssa, mutta nyt ei kyllä ihan oikeasti kykene. Jos yritän liikaa, niin sitten viimeistään kaikki kaatuu.

      Ja kyllä, varmasti tuottaa! :) Sitä itse vaan jotenkin syyllistyy sellaiseen kaikki tai ei mitään -laihduttamiseen. Jos ei syö pelkkää rahkaa ja raejuustoa ei laihdu... joopa joo. Jos syön nätisti normaalia ruokaa, niin varmasti paino putoaa. :)

      Poista
  2. Hei! Mielenkiintoista luettavaa tää sun blogi! Hauskoja hetkiä terveellisen ruokavalion ja urheilun parissa! Mutta tosiaan hyvä juttu, kun itse tietää missä oman jaksamisen raja menee.

    Tsemppiä ja jos kiinnostaa niin tsekkaa mun blogi. Se on ihan alkutekijöissä ja tavoitteetkin meillä on aika erit, mutta aina voi oppia jotain uutta!

    VastaaPoista
  3. Paras kun vaan minimoit stressin ja kokeilet marraskuussa sitten kiristellä ennen joulua :) Näyttää siltä että sulla on muutenkin niin paljon hommaa päivässä, tuskinpa ehdit ahmimaan saati jääkaapillekaan :) Ja ainahan voit kaiken varalta pitää kaapit "puhtaana" herkuista niin ei mahdollinen väsymys- stressi- jne ahmiminenkaan pääse tuhoja tekemään :) Ihan hyvä se on muutenkin välillä ottaa etäisyyttä laihikseen ja testata että osaisikohan sitä jo syödä ja liikkua "kuin normaali ihminen". Sen joutuu kuitenkin jossain vaiheessa opettelemaan, niin mikseipä sitä harjoittelisi nyt? Varmasti tulee hyvä fiilis siitäkin että kaiken stressin keskellä osaa syödä oikein ja onnistuu painonhallinnassa :)
    Itelläkin on mennyt liikunta- ja ruokalistat ihan uuteen uskoon syyskuun aikana, mutta kaikki pienikin yritys on aina paikallaan ja hyödyksi :) Pääasia että talven aikana ei tuu jo menetettyjä kiloja takaisin, loput onkin sitten plussaa. Lisäksi nyt kyllä ihan selkeesti tarvii enemmän energiaa: kalorit on tälläkin viikolla nousseet yli 1500kcal/pvä ja keskimäärin syönkin šen 1600-1700kcal. Olkoot, mielummin laihdun sitten hitaammin kuin olen ihan energiaton koko ajan. Ja jos on energiaa niin jaksaa sitten ehkä välillä liikkua sitä poiskin lenkillä tms :)

    Tsemppiä, kyllä ne velvollisuudet siitä pikkuhiljaa vähenee kun saa asioita tehdyksi :) Tai vaikka niitä tomaatteja ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep! Tää on mielenkiintoinen testi. Yritän nyt tosissaan jättää syömisen ajattelun mahdollisimman taka-alalle, mutta silti toki pyrkiä järkeviin valintoihin. Ei pitäisi olla mahdotonta, eniten mä pidänkin terveellisestä ruuasta. :) Uskon, että paino voi laskea nyt lokakuussakin, mutta tosiaan siitä ei stressiä.

      Ihan hyvältä kuulostaa sun syöminen, varmasti tuolla kalorimäärällä laihtuu hiljalleen! :) Ei sitä isommilla vajeilla niin kovin montaa viikkoa välttämättä jaksa fyysisestikään, hyväkin välillä vähän nostaa energiansaantia. :)

      Kiitos! :))

      Poista
  4. Tää sun blogi on kyllä mielenkiintoista luettavaa ja mielenkiinnolla odotan millaisia tuloksia saavutat ajan saatossa! Mullakin käynnissä kropan kiinteytys/rasvaprosentin pudotus projekti. En halua puhua laihdutuksesta, koska siihen mulla ei varsinaisesti ole tarvetta, mutta tuo rasvaprosentin pudotus kuvaa tavoitteitani aika hyvin. Aloitin itse myös blogin kirjottamisen. Käyhän lukemassa, jos kiinnostaa, vaikka tavoitteemme ehkä ovat hieman erilaiset. Voihan sitä siltin löytää hyödyllistä tietoa puolin jos toisinkin. :)
    Tsemppiä jatkoon!
    nimim. entinen ylipainoinen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon, kivaa palautetta! :) Tervetuloa seuraamaan. :)

      Kiitos myös tsempeistä. Toivotan menestystä myös sun projektiisi! Toivottavasti itsekin olen vielä joskus tuossa vaiheessa kuin sinä. Kävin kurkkaamassa blogiasi, jatka ihmeessä kirjoittelua. :)

      Poista
  5. Sori, jos oon kirjottanu kahteen kertaan, kone kävi vähän ylikierroksilla ensimmäisen tekstin aikana, niin en ollut varma lähettikö se sitä :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! :)